Seniorineuvolan hyvinvointitapaamisissa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja tarjotaan laajaa tietoa terveyspalveluista
Lääkäri Liisa Lempinen (vas.), sairaanhoitaja Teija Posio ja projektisuunnittelija Ulla Honkamäki ovat kehittäneet yhteistyössä seniorineuvolan toimintaa. Kuva: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Seniorneuvolatoiminnan valmistelu on aloitettu jo ennen koronaa vuonna 2019, mutta vastaanotot pääsivät pyörähtämään käyntiin vasta keväällä 2021. Kutsu hyvinvointitapaamisiin on laitettu porrastetusti yli kuudellesadalle vuonna 52-syntyneelle oululaiselle, jotka kuuluvat Oulun keskustan-, Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen tai Tuiran hyvinvointikeskuksen alueelle. Vastaavaa palvelua on olemassa muualla Suomessa, esimerkiksi Raahessa, mutta Oulussa toimintaa testataan ensimmäistä kertaa.
”Seniorineuvolassa ei ole kysymys pelkästään sairauksista ja niiden hoidosta, vaan katsotaan asiakkaan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti: mitä ikääntymiseen kuuluu ja millaisia palveluita heille on tarjolla”, kertoo hankkeessa työskentelevä sairaanhoitaja Teija Posio.
”Pilotin tarkoituksena on tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä ja kartoittaa terveydellisiä riskitekijöitä, kuten verenpainetta, verensokeria, suun terveyttä, sekä muistiin ja mielialaan liittyviä asioita”, projektisuunnittelija Ulla Honkamäki lisää.
Henkilökohtaista ohjausta
Hyvinvointitapaamista varten asiakas täyttää terveys-, elämänlaatu ja suunterveyskyselyn, joiden avulla saadaan hyvä kokonaiskuva elämäntilanteesta ja terveydestä. Käyntiä varten on varattu hyvin aikaa asioiden läpikäymiseen.
Hankkeen lääkäri, geriatri Liisa Lempinen näkee, että terveydenhoito on tehokkainta, kun sen aloittaa ennen kuin on suurempia vaivoja.
”Omaan hyvinvointiin ja terveyteen voi vaikuttaa, vaikka olisi jo jäänyt eläkkeelle. Silloin voidaan edelleen viivästyttää sairauksien etenemistä tai puhkeamista”, hän painottaa.
”Hyvinvointikäynneillä esiin nousseiden terveyshaasteiden hoitaminen voidaan aloittaa heti”, hän jatkaa.
Tapaamisten aikana asiakas on saanut kattavaa tietoa eri terveys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Ohjausta on annettu myös eläkkeeseen ja Kelaan liittyvissä asioissa, sekä kolmannen sektorin tarjoamista palveluista, kuten ikäihmisille suunnatusta Aino-neuvonnasta.
”Asiakas on voinut olla aikaisemmin työterveyshuollon piirissä, mutta eläkkeelle jäännin jälkeen käytännöt muuttuvat, eikä niistä välttämättä ole tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä, miten perusterveydenhuolto Oulussa toimii”, Posio toteaa.
”Monet eivät myöskään tiedä, millaisiin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja mitä kaikkea Oulussa ylipäätään tarjotaan”, hän jatkaa.
Yhteistä asioiden hoitoa
Vastaanotolla käyneet asiakkaat ovat antaneet palvelulle hyvää palautetta. Jopa 97 % palautekyselyyn vastanneista kokee saaneensa kokonaisvaltaista tietoa sekä ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Osa asiakkaista on saapunut tapaamiseen paikan päälle ja osa on valinnut etävastaanoton.
”Halusimme testata, miten digipalvelut otetaan vastaan. Yllättävän moni on täyttänyt netissä lomakkeita ja valinnut etävastaanoton”, kertoo Honkamäki.
”Tämä antaa suuntaa siihen, että tulevaisuudessa digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin”, hän lisää.
Posio pitää tärkeänä, ettei ihminen jää yksin eikä häntä siirreltäisi paikasta toiseen, vaan apua ja neuvontaa löytyisi yhdestä paikasta.
”Kun meidän vastaanotollamme määrätään verikokeet, tulokset käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin tulkitsemaan vastauksia. Kaikki tapaamisessa esille nousevat asiat on tärkeä hoitaa alusta loppuun, eikä jättää niitä roikkumaan. ”, sanoo Posio.
Hankkeessa Posio on työskennellyt moniammatillisessa ryhmässä ja hän on voinut konsultoida tarvittaessa lääkäriä, jolloin lähetteiden saaminen on helpottunut. Myös yhteistyö hammashoidon ja sosiaalihuollon kanssa on ollut toimivaa.
Uuden palvelun haasteet
Maksuton hyvinvointitapaaminen on uusi palvelu, ja ehkä sen vuoksi tapaamiseen on saapunut alle puolet kutsutuista.
”Ihmiset eivät vielä tiedä, mistä on kysymys, ja jättävät ehkä siksi tulematta. Pilotointivaiheessa palvelua ei ole voitu mainostaa, koska se ei koske kaikkia, vaan ainoastaan valittua kohderyhmää”, toteaa Honkamäki.
”Kuntalaiset ovat jollain tavalla tottuneet odottamaan hoitoon pääsyä. Saattaa olla vierasta, että terveystarkastukseen oikein kutsutaan, jos ei vaikka omassa työterveyshuollossakaan ole ollut säännöllisiä tarkastuksia”, Lempinen lisää.
Asiakkailta saatu palaute sekä työryhmän oma kokemus on vahvistanut kokonaisvaltaisen palvelumallin tarpeellisuutta.
”Vaikka asiakas täyttäisi Omaolo -palvelussa terveystietolomakkeen, ja siinä näyttäisi kaikki hyvältä, voi ihmisellä silti olla tuen tarvetta. Kynnys hyvinvointitapaamiseen pitäisi olla niin matala, että sinne voi tulla asian kuin asian kanssa”, Posio toteaa.
