Pauliina Hyrkäs: Hyvinvointialueille tarvitaan osaavia yhteistyön johtajia

Harva meistä voi luonnehtia olevansa hyvinvointialueen kehittämisen johtamisen asiantuntija, sillä ovathan hyvinvointialueet vuoden 2023 alussa startatessaan täysin uudenlainen toimintaympäristö. ”Innovaatiot”, ”osallisuus” ja ”yhteiskehittäminen” edustavat hyvinvointialueiden keskeisiä tavoitteita, mutta kaikkia noita termejä yhdistävä vaatimus toimivalle yhteistyölle ja taidokkaalle vuorovaikutukselle haastaa useimpia – myös kehittämistä johtavia.

Hyvinvointialueiden kehittäjien keskuudessa on aistittavissa ihailtavaa määrätietoisuutta ja intoa, vaikka vaativaa työtä on tehty jo pitkään. Samoin on havaittavissa aiempaa vahvempaa valmiutta avoimelle tietotaidon ja osaamisen jakamiselle. Useimmat ymmärtävät, ettei kukaan ole täysin vahvoilla uuden edessä. Yhdessä toimimalla päästään parhaisiin tuloksiin.

Tosiasia kuitenkin edelleen on, että siiloissa, päällekkäisesti ja pistemäisesti tekeminen ovat tuttua, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollon ydin-, vaan myös kehittämistyössä. Yhteistyö ja integroiva työskentely ovat kiireaikataulujen puitteissa vaativaa, haastavaa tehtävää myös ammattikehittäjille; riittävä vuorovaikutus ja viestintä sekä kokonaisuuden koordinaatio ovat taitolaji myös kehittämisessä kokeneille.

Keskusteluissa hyvinvointialueen valmistelijoiden ja kehittäjien kanssa olemme yhteisesti todenneet, että useat tärkeät kehittämistavoitteet on hyvin tunnistettu ja niiden saavuttamista pyritään aktiivisesti edistämään. Haasteena on konkretisoida nuo tavoitteet kohderyhmiä puhuttelevalla ja saavuttavalla tavalla ja ihan oikeasti toimia niiden mukaisesti, yhteistyöhön taitavasti tukeutuen.

Tarve kanavoida tehokkaasti ja monipuolisesti osaamista, mahdollistaa osallisuus, ei enää käy uutisesta. Ei myöskään tarve tehdä vahvempaa yhteistyötä, tarve yhtenäistää ja integroida toimintaa, tarve viestiä yhä osaavammin yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, ei tarve avata väyliä eri sidosryhmille olla mukana ja vaikuttaa. Onko meillä riittävästi osaamista tällaiseen työskentelyyn tulevilla hyvinvointialueilla?

Kannustan edelleen hyvinvointialueita sisäisesti sekä yhdessä muiden alueiden ja sidosryhmien kanssa hyödyntämään tätä mittavaa muutosta yhdessä kehittämisen mahdollisuutena. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on yhteistyötä mahdollistamaan luotu alueellinen yhteiskehittämismalli, jonka kuvaus ja opastusta osallistumiseen tarjotaan kaikille sidosryhmille. Hyvinvointialueiden väliseen yhteiskehittämiseen on myös alueemme aloitteesta, yhteistyössä THL:n Innokylän kanssa ideoitu uudenlainen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen perustuva kansallinen Innovaatio- ja strategiaverkostotoiminta. Näihin uusiin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua hetimmiten ja osallistua rohkeasti soten kehittämiseen niin omalla alueella kuin kansallisestikin.

Julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tuttujen tietoperustaisuuden, jatkuvuuden ja laadun vaatimusten on ulotuttava myös kehittämistyöhön. Taustakirjallisuutta julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sopivista innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan johtamistavoista ja malleista on edelleen hyvin vähän. Pohjois-Pohjanmaalla voimme tietoisesti sisällyttää kehittämisen johtamista tukevan käytännöllisen ja tieteellisen tiedon tuottamisen pysyviin toimintaperiaatteisiimme. Osaaminen yhteistyön johtamisessa mahdollistaa yhdessä oppimista ja kehittämistä eri hyvinvointialueilla, mutta myös alueiden kesken. Haastan POP-alueen toimimaan tällaisen osaamisen vahvistamisessa suunnannäyttäjänä.

Yhdessä tai yksin,

yhdenvertaisina,

on voitava viestiä vaivatonta väylää myöten

toive tai tarve,

kokemus tai kiitos.

Ja on voitava arvioida arvostaen,

perustellusti punniten,

ratkaisujen moninaiset mahdollisuudet.

Päätettävä puolueettomasti,

perusteettomat paussit poistaen,

kokemuksella koostaen,

yhteistyöstä ammentaen,

oikean osaamisen ohjaamana,

intoa, intuitiota ja innovatiivisuutta unohtamatta.

Voimia ja viisautta kaikille suuren muutoksen valmisteluun!