Oulun kulttuuriväki katselee jo 2026-juhlavuoden yli – kulttuuri-ilmastonmuutoksen toivotaan jäävän pysyväksi
Paikalla (vas.) Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö, kulttuurijohtaja Sami Ylisaari, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä, Oulun Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen, hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva sekä Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen. Kuva: Carita Forsman
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulu2026:n pääteema sisältää toiveen muuttaa Oulun kulttuuri-ilmastoa pysyvästi parempaan suuntaan. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kulttuurikentän laajempaa työllistymistä, kansainvälisyyttä ja kasvavia resursseja. Oulu2026 pyysi päättäjiä, virkamiehiä ja kolmatta sektoria katsomaan jo vuoteen 2027.
Tiistaina neljäs helmikuuta kaupungintalon valtuustosalissa pidetyssä tilaisuudessa haluttiin keskustella Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden perinnöstä eli mitä vuodesta 2026 jää jäljelle.
Paneelin puheenjohtaja Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen pyysi keskustelijoita siirtymään ajatuksissaan työpöytänsä ääreen kevääseen 2027. Missä mennään tuolloin?
Ensimmäisen vastausvuoron käytti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.
”Seuraavaa kaupunkistrategiaa mietittäessä kulttuurin tulisi olla punaisena lankana ja johdatteluna kaikkeen, elinkeinopolitiikkaan, vapaa-aikaan tai koulutukseen. Kipinän on jatkuttava pitkälle tulevaisuuteen. Tietysti meidän poliitikkojen pitäisi tarjota kulttuurikentälle ne taloudelliset resurssit, jotka se ansaitsee”, hän muotoili.
Kulttuurijohtaja Sami Ylisaari oli myös toiveikas Oulun kulttuurielämän paremmasta tilanteesta juhlavuoden jälkeen.
”Uskon, että kulttuuri-ilmastonmuutos on jäänyt pysyväksi. Enää meidän ei tarvitse perustella kulttuurin olemassaoloa. Toivon myös, että vuonna 2027 meillä on olemassa se malli, jolla saamme perinnön juurrutettua eteenpäin, sillä ihan varmasti tuo vuosi on tuonut meille paljon osaamista ja kokemusta.”
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö oli edellisten puhujien kanssa samoilla linjoilla. Hän korosti myös, että tulevien päättäjien on sitouduttava kulttuurin edistämiseen.
”Toivon myös, että Oulun osaaminen säteilisi ympäri Suomen ja muissa kaupungeissa ajateltaisiin, että miksemme voisi olla ja tehdä kuten Oulu.”
Oulusta kansainvälinen kulttuurikaupunki?
Hankkeen toivotaan myös antavan kokemusta ja osaamista kansainvälisestä yhteistyöstä.
”Jatkossa toivoisin, että me kaupunkina ja virkamiehinä voisimme olla osaavampia esimerkiksi kansainvälisten avustuskanavien ja -hakemusten tekemisessä sekä auttamisessa niiden laatimisessa”, sanoi sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.
Vehkaperä huomautti väliin huolensa Oulun kulttuurisäätiön tulevaisuudesta ja siitä, ettei mikään kulttuuri elä ilman yleisöä.
”Kansainvälisyyttä ei voi pakottaa tai narulla työntää. Se kaikki vaatii yleisöä. Mutta pitää muistaa, että Oulu2026 on hyvä brändi, jota kannattaa hyödyntää. Myös yhteistyötä pitää jatkaa tulevien kulttuuripääkaupunkien kanssa, muun muassa Kiirunan kanssa”, Vehkaperä huomautti.
Oulun hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva mainitsi myös tärkeäksi säilyttää kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä hankkia uusia.
”Lisäksi on haalittava euroja, jotta työ olisi pitkäjänteistä. Siinä pitää olla itse aktiivisia”, Vikeväkorva kommentoi.
Kulttuurikummeja kaivattiin lisää
Lopuksi myös yleisöllä oli tilaisuus esittää kysymyksiä, jolloin muun muassa Oulun Kirjailijaseuran puheenjohtaja Antti Leikas toivoi edelleen voimakkaampaa asennemuutosta Ouluun.
”Tilaisuuden otsikko on ’Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden perintö – Mitä jää jäljelle?’. Se on pahaenteinen lause, joka sisältää epäilyksen, että kohta kaikki muuttuu ja kääntyy huonoksi. Mieluummin haluaisin otsikoida, että ’Mikä kasvu tästä alkaa?’ ”, hän huomautti.
”Käytännön ideana esittäisin, että yrittäjät otettaisiin enemmän mukaan kulttuurin tekemiseen. Voisimmeko ehdottaa yrityksille kulttuurikummeja eri taiteenaloilta, jotta yritykset voisivat tulla mukaan ja pitää yhteyttä suoraan kulttuurin tekijöihin”, Leikas ehdotti.
”Myös meidän kaupunginvaltuutetut voisivat olla jatkossa kulttuurikummeja”, lisäsi yleisön joukosta Jojon toiminnanjohtaja Helena Lindqvist.