Oulun kaupungin yhteisövaikuttavuusmalli palkittiin Kunta2030-gaalassa: mallin avulla perheet saavat apua ja tukea arkeen yhden luukun periaatteella

Yhteisövaikuttavuudenmalli soveltuu käytettäväksi, kun perheen arjessa tapahtuu jokin muutos, esimerkiksi avioero, vanhemman sairastuminen, työttömyys tai jos lapsella tai nuorella ilmenee ongelmia koulussa. Mallin avulla voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa ongelmiin ja ennalta ehkäistä niiden syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kehitystä ja parempaa arkea.

Yhteisövaikuttavuudentoimintamalli on yksinkertainen: yhden puhelinnumeron takaa saavutetaan kaikki perheen tukemiseen tarvittavat palvelut mahdollisessa ongelmatilanteessa ja toisaalta ongelmien ennaltaehkäisemisessä. Mallin rakentaminen puolestaan vaatii sirpaloituneiden palveluiden ja toimijakentän kokoamista yhteen ja uudentyyppistä ajattelua.

“Meillä on paljon palveluita perheiden sujuvan arjen tueksi jo olemassa, mutta niiden käyttöä ei ole koettu sujuvaksi. Kaakkurin hyvinvointialueella aloitettiin kokeilu jo vuonna 2019, jossa päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken aloitettiin monialainen verkostotyön yhteiskehittäminen. Tavoitteena oli parantaa lasten- ja nuorten vapaa-ajan toimintaa niin, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa ja osallistua omaa pärjäävyyttä tukevaan toimintaan”, kehittäjä-koordinaattori Johanna Timonen kertoo Oulun kaupungista.

Timonen toimii sivistys- ja kulttuuripalveluissa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön, ITLAn palkkaamana ja hänen työnsä keskittyy yhteisövaikuttamisen kehittämiseen ja yhteistyöverkoston koordinointiin Oulun kaupungissa.

Väline parempaan palveluun

Yhteisövaikuttavuusmallin tavoite on tarjota entistä parempia palveluita perheen ja lapsen hyvinvoinnin tueksi. Tarvittavat toimijat kytketään yhteen niin, että koti, varhaiskasvatus, koulu ja sosiaali- ja terveyshuollon lapsi-, perhe ja aikuispalvelut työskentelevät yhteistyössä, jotta lapsi pärjäisi arjessa paremmin.

“Malli on konkreettinen. Tuirassa meillä on joka arkipäivä puhelinpäivystys, johon soittamalla viranomainen saa välittömästi neuvontaa ja konsultaatiota tai voidaan kutsua lapsen arjen tärkeät aikuiset yhteen saman pöydän äärelle ratkomaan lapsen ja perheen ongelmia. Perheen kanssa on etukäteen yhdessä sovittu, keitä viranomaisia tai asiantuntijoita yhteiseen neuvonpitoon kutsutaan. Lisäksi Tuirassa on alkanut Auta Lasta ry:n Järjestövarikko-kokeilu, jonka tarkoituksena on, että jatkossa järjestökoordinaattori voisi osallistua neuvonpitoon ja kartoittaa kolmannen sektorin tarjoamia palveluita lapsen ja perheen tueksi”, kiittelee Anni Leskinen, Tuiran hyvinvointikeskuksen perhesosiaalityön sosiaalityöntekijä.

Yhteisövaikuttavuuden malli ei siis lisää olemassa olevien työntekijöiden työtaakkaa, vaan on uusi väline oman työn tekemiseen. Systemaattinen toimintamalli takaa, että asiat alkavat edetä aikataulutetusti ja myös tuloksia seurataan.

“Kun meille soittaa, kokoamme tarvittavat asiantuntijat saman pöydän äärelle mahdollisimman pian. Eri viranomaiset ovat varanneet neuvonpidolle aikaa joka tiistaille, joka helpottaa neuvonpitojen aikatauluttamista. Yhdessä käymme tilanteen läpi Lapset puheeksi – neuvonpidon menetelmin. Tapaamisessa keskustellaan siitä, mihin asioihin lapsi tai perhe toivoo tukea, kuka perhettä voi auttaa ja miten. Seurantatapaamisessa katsotaan, ovatko sovitut asiat toteutuneet. Kaikilla toimijoilla on sama tavoite, lapsen auttaminen, eikä yhteisessä työskentelyssä kukaan työntekijä jää yksin lapsen tai nuoren kanssa, vaan ratkomme tilannetta tiiminä”, Leskinen avaa toimintamallia.

Puhelimeen voi soittaa esimerkiksi lapsen opettaja, koulukuraattori tai varhaiskasvatuksen ammattilainen havaittuaan, että lapsen perheessä on tilanne muuttunut ja arjessa on haasteita. Asia keskustellaan ensin lapsen vanhempien kanssa läpi ja mikäli vanhemmalle sopii, voidaan yhteisövaikuttamisen prosessi käynnistää. 

Monimutkaiset haasteet

Koko yhteisö lapsen tai perheen tukena ei ole mikään uusi innovaatio, koko kylä kasvattaa – periaate on edelleen käytössä ja hyväksi havaittu monessa kulttuurissa ja Suomessakin pienemmissä yhteisöissä.

“Nykyisin perheiden ja lasten ongelmat voivat olla niin monimutkaisia, etteivät vanhat keinot enää tepsi vaan tarvitaan moniammatillista osaamista perheen auttamiseksi. Yhteisövaikuttamisen avulla kokoamme parhaan osaamisen yhteen, jolloin yksittäinen opettaja tai sosiaalityöntekijä ei ole yksin miettimässä, millaista apua lapselle ja perheelle voisi löytyä”, Timonen toteaa.

Palkittu malli

Kaakkurin hyvinvointialueella kehitetty malli koettiin hyväksi jo pilottivaiheessa ja sitä on jatkojalostettu sittemmin myös muiden kuntien kanssa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA palkitsi pilotin innovaatiopalkinnolla vuonna 2019 ja kutsui Oulun kaupungin mukaan kansalliseen kehittämistyöhön, jossa mukana ovat Oulun lisäksi Tampere, Siun sote Joensuusta ja Soite, eli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tunnustuksen lisäksi säätiö rahoittaa mallin toteutuksen ohessa tutkimustyötä, jonka turvin Oulun yliopistossa aloitti toukokuussa työelämäprofessori FT Mika Niemelä. Niemelän työelämäprofessuuri kohdistuu lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä, hyvinvointia ja pärjäävyyttä edistävien interventioiden ja perhelähtöisten toimintamallien kehittämiseen ja tutkimukseen. Niemelä muun muassa kouluttaa Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen, opetuksen, hyvinvointipalveluiden, sekä kolmannen sektorin henkilökuntaa yhteisövaikuttamisen mallin käyttöönotossa.

“Oulun kaupungin tavoitteena on ottaa yhteisövaikuttamisen malli käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Ensi vuoden alusta toiminta aloitetaan Oulunsalossa ja pikkuhiljaa myös muut alueet perehdytetään toimintamalliin”, Timonen lupaa.

Omaa kehitystyötä

Yhteisövaikuttamisen malli sai tunnustusta myös Kunta2030 – gaalassa keskiviikkona 7. joulukuuta Finlandia-talolla, jossa Oulun kaupunki palkittiin aktiivisesta kuntatyön kehittämisestä. Palkintoa olivat vastaanottamassa palveluesimies Eija Viitala Tuiran hyvinvointikeskuksesta ja palvelupäällikkö Tuula Takalo sivistys- ja kulttuuripalveluista.

“Onhan tämä upeaa, että meidät jo toistamiseen palkitaan tästä kehittämistyöstä, jota olemme saaneet tehdä yhdessä sivistys- ja kulttuuripalveluiden yksikön ja hyvinvointipalveluiden yksikön kesken. Yhteistyöhön on meidän henkilökuntamme sitoutunut ja teemme sitä ihan omana virkaan kuuluvana kehittämistyönä, jossa apuna ja sparraajana ovat Oulun yliopisto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA ja kolmannen sektorin toimijat. Kun tunnustusta tulee, niin antaahan sen vahvistusta sille ajatukselle, että kehittämisemme suunta on oikea”, Takalo kuvaa omia ja Viitalan tunnelmia tuoreeltaan Finlandia-talolta.