Oulu ja 32 pohjoista kuntaa hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kulttuuri-ilmastonmuutosteemalla

Oulun erityispiirteet, kuten pohjoinen sijainti, omaleimainen historia ja teknologiaosaaminen, näkyvät vahvasti kulttuuripääkaupunkihakemuksessa. Myös lastenkulttuuri on keskeisessä asemassa.

”Kansainvälinen asiantuntijaraati piti erityisen paljon teknologian ja taiteen yhdistämisestä, joka on ajankohtainen teema. Koronan jälkeisessä ajassa tulee olemaan yhä enemmän verkkopuolen tapahtumia”, kertoo Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Oulu valmisteli laajassa yhteistyössä ensimmäisen vaiheen hakukirjan, jonka perusteella Oulu pääsi jatkoon kulttuuripääkaupunkifinaaliin. Oulun lisäksi mukana on 32 kumppanikuntaa. Hakukirjan pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos, jonka alla on kolme alateemaa: rohkeasti reunalla, vastakohtien voima ja villisti kaupunki. Kansainvälinen asiantuntijaraati piti Oulun kulttuuriohjelmaa tuoreena ja innovatiivisena. Kehitettävää raati löysi muun muassa kansainvälisen yhteistyön laajentamisen osalta.

Titteli joko Ouluun, Tampereelle tai Savonlinnaan

Oulun lisäksi kulttuuripääkaupunkikisassa jatkavat Tampere ja Savonlinna. Kaikki kolme kaupunkia ovat hyvin erilaisia keskenään. Forsblom näkee Tampereen jo ennestään vahvana taide- ja kulttuurikaupunkina.

”Mietin, kuinka paljon lisäarvoa titteli toisi Tampereelle. Savonlinna ja Itä-Suomi hyötyisivät tittelistä taatusti, mutta samalla hankkeen toteuttaminen vaatii paljon resursseja.”

Kulttuuripääkaupunkivalinnalla pyritään pysyvään muutokseen ja alueen kehittämiseen kulttuurin avulla. Tittelin saa kaupunki, joka sitä eniten tarvitsee. Kaupungilla pitää myös olla riittävästi osaamista ja resursseja toteuttaa hanke. Forsblom näkee pohjoisen Suomen ja Oulun seudun olevan Euroopan reunalla, mutta samalla globaalissa painopisteessä.

Ilmastonmuutos luultavasti iskee pohjoisille alueille rankimmin tulevaisuudessa.

”Me toivomme tietysti myös, että pohjoisessa on jatkossakin vetovoimaa ja työmahdollisuuksia, eikä useiden nuorten osaajien tarvitse muuttaa eteläiseen Suomeen töihin.”

Satsaus kulttuuripääkaupunkiin ei ole pelkästään yhden vuoden iso kulttuurin, taiteen ja tapahtumien vuosi. Sen syvin tarkoitus on muuttaa kaupunkiamme pysyvästi, vaikuttaa pehmeän vetovoiman kautta siihen, kuinka kiinnostava paikka Oulu ja pohjoinen on tulevaisuudessa täällä asuville ja tänne matkaaville.

”Uskon, että vuonna 2026 Oulussa on runsaasti luovien alojen työpaikkoja, kulttuurisesti kiinnostavia uusia käyntikohteita, ja kaupunginosien omaehtoinen kyläkulttuuri kukoistaa. Oulu2026 tarjoaa erityisen buustin matkailu- ja ravintolapalveluille ja Oulussa on jälleen valtakunnallisesti merkittävä ruokatapahtuma. Oulu on ylpeä juuristaan ja tuo mielenkiintoisen historiansa näkyville kaupunkikuvassa, kaupunginosissa kuin myös virtuaalisia alustoja hyödyntäen. Oulu nousee jälleen Euroopan valokeilaan”, summaa Forsblom.

Lapset vahvasti mukana suunnittelussa

Oulun kaupunki antoi jo syyskuussa 2016 lastenkulttuurilupauksen, joka takaa laadukasta kulttuuriohjelmaa lapsille joka viikonloppu. Myös Oulu2026-ohjelmassa lastenkulttuuri on huomioitu vahvasti.

”Lastenkulttuuri tulee lapsirikkaassa Oulussa olemaan ihan keskeinen osa-alue Oulu2026:n kulttuuriohjelmaa. Lastenkulttuuria suunnitellaan yhdessä lasten kanssa yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kuuntelemme lasten omia toiveita”, sanoo hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Oulu valmistelee parhaillaan valintavaiheen hakemusta, joka jätetään kansainvälisen raadin arvosteltavaksi huhtikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa hakukirjaan kirjattiin luonnosmaisesti perusperiaatteita sekä käytiin läpi tapahtumia ja hankkeita. Toisessa vaiheessa hankesisällöt kirjataan hakemukseen huomattavasti syvemmin ja yksityiskohtaisemmin. Lopullinen päätös vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungista tehdään kesäkuussa 2021.

”Tässä vaiheessa kannattaa ottaa hihasta kiinni tai lähettää sähköpostia, jos vielä on ideoita tai ajatuksia Oulu2026:n liittyen”, kannustaa Forsblom.

Kulttuuripääkaupunki on muuttanut aikaisemmin tuntemattomia kaupunkeja kulttuurimatkailukohteiksi ja houkutteleviksi yhteistyökumppaneiksi

Sijoitus tulee takaisin korkojen kera

Turun kauppakorkeakoulu tutki Turku2011 vuoden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan Turku panosti hankkeeseen 18 miljoonaa euroa, ja aluetalouteen vaikutukset olivat 260 miljoonaa. Kasvusta osa palasi julkisen talouden kassaan verotulojen myötä.

Valtio tuki Turkua samalla summalla, jonka kaupunki hankkeeseen käytti.

Oulu odottaa, että valtio panostaa samalla periaatteella kuin vuonna 2011 Turkua eli yhtä suurella summalla kuin mitä Oulu ja hankkeeseen osallistuvat kunnat itse käyttävät.

”Tämä tasaisi hankkeen toteutusaikana sitä kulttuurirahoituksen epäsuhtaa, joka on pohjoisen ja etelän välillä. Uusmaalaista asukasta kohti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin rahoitusta maksettiin 62 euroa, pohjoispohjanmaalaista kohti rahaa riitti vain 12 euroa per asukas”, sanoo Oulu2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Euroopassa kulttuuripääkaupunkius on lisännyt matkailua merkittävästi: Matkailu kasvoi vuonna 2017 Aarhusissa 19 prosenttia ja vuonna 2008 Liverpoolissa 34 prosenttia.

Oulussa 20 prosentin kasvu matkailussa merkitsisi 70 miljoonan euron kasvua.

”Kulttuuripääkaupunki on muuttanut aikaisemmin tuntemattomia kaupunkeja kulttuurimatkailukohteiksi ja houkutteleviksi yhteistyökumppaneiksi”, sanoo Rantala-Korhonen.