Mikko Salmi: Oulussa pyöräkin keksitään uudelleen

Näkökulman kirjoittaja Mikko Salmi on Oulun kaupungin viestintäjohtaja. Kuva: Sanna Krook

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulu on pyöräilyn mallikaupunki Suomessa. Kun ihmisten liikkumistapoja tutkitaan, tehdään Oulussa arkimatkoja pyörällä yli tuplasti enemmän pääkaupunkiseutuun nähden.  

Muutin 12-vuotiaana Oulusta Turkuun. Vaikka 80-luvun turkulaiset pyörätiet eivät erityisesti innostaneet, pyöräilin totutusti ympäri vuoden kaikki koulumatkat. Kysymys oli opitusta elämäntavasta, joka oli iskostunut minuun lapsena. Tammikuussa Puolalalanmäen koulun pihalla tökötti oikeastaan pelkästään minun joponi, kun muut kulkivat koulumatkat jalan tai autolla. 

Oulun pyöräilykulttuurin juuret ulottuvat kaupungin perustamiseen 1605, jolloin Oulun kaupunki sai kruunulta mittavan maaomaisuuden. Vielä 1950-luvulla kaikki Suomen kaupungit olivat pyöräkaupunkeja, mutta autojen vallattua tiet ja kadut 1960-luvulla, pyörät jäivät sivuosaan – paitsi Oulussa. 

Muista erottuva pyöräilykaupunki Oulusta alkoi rakentua 50 vuotta sitten. Saamme kiittää Oulun pyöräverkostosta entistä kaupungininsinööriä Mauri Myllylää, joka toteutti visiotaan pyöräilykaupungista monenlaisesta vastustuksesta huolimatta. 

Myllylä julkaisi vuonna 1972 Oulun jalka- ja pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman, jonka pohjalta Oulun nykyinen, kehuttu pyörätieverkosto on rakennettu. Hän oli huolestunut sen ajan suunnittelutrendeistä, joissa jalankulku ja pyöräily jäivät täysin autoilun etujen alle. Varoittavana esimerkkinä toimi etenkin Myllylän viettämä vuosi stipendiaattina Yhdysvalloissa. 

Oulun kaupungin pyöräreitistön talvikunnossapito on muihin kaupunkeihin verrattuna omassa sarjassaan.

Vuonna 1972 pyöräteitä oli vielä vähän. Myllylän kehittämissuunnitelma oli kunnianhimoinen: kymmenessä vuodessa piti rakentaa koko kaupungin kattava kulkuväylien verkosto, joka oli jaettu hierarkkisesti pääkulkuväyliin ja muihin kulkuväyliin. Pyörätiet suunniteltiin kulkemaan rauhallisissa paikoissa, joissa oli kivaa ja turvallista pyöräillä erityisesti kesäisin. 

Ja näin Ouluun alkoi rakentua Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen lähes 1000 kilometriä kattava pyöräverkosto. Pian huomattiin, että mainiot kesäreitit toimivat yhtä hyvin myös talviolosuhteissa. Tänä päivänä voidaankin puhua, että Oulu on talvipyöräilyn pääkaupunki koko maailmassa.  

Moni tv-yhtiö on käynyt tekemässä dokumentteja oululaisesta talvipyöräilystä. Viime vuoden suosituin somejulkaisu Oulusta oli BBC:n ottama talvinen kuva Metsokankaan koulun pihalta, jossa oli satoja pyöriä. Kuvatekstinä oli ainoastaan minus 20 Degrees. 

Oulu ei ole talvipyöräilyn ykköspaikalla ihan sattumalta. Oulun kaupungin pyöräreitistön talvikunnossapito on muihin kaupunkeihin verrattuna omassa sarjassaan. Oulussa törmää talviaamuisin välillä näkyyn, jossa pyöräreitti on aurattu ennen ajokaistoja. Talvikunnossapidossa ei tuijoteta pelkästään sataneen lumen määrään, vaan urakoitsijat on velvoitettu pyöräilemään auraamillaan reiteillä, jotta ymmärrys olosuhteista paranisi. 

Kun oululaisilta kysytään, mikä tekee Oulusta Oulun, vastaus on usein juuri pyöräily. Ei ole liioiteltua sanoa, että Oulussa pyöräkin keksitään uudelleen.