Lapset puheeksi -menetelmä murtaa puhumattomuuden kehän – sen tietävät vastavalmistuneet menetelmäkouluttajat

Oulun kaupungissa Lapset puheeksi -menetelmä on käytössä siellä, missä kaupungin palvelut kohtaavat lapset, nuoret ja perheet. Menetelmä otettiin laajasti käyttöön Oulun kaupungissa vuonna 2015. 

“Oulun kaupunki sitoutui Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen allekirjoitettuaan siihen, että Lapset puheeksi -menetelmä otetaan käyttöön kaupungin kaikissa lapsi- ja perhepalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Menetelmä on myös käytössä koko maakunnassa”, toteaa hyvinvointipäällikkö Tuula Takalo, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista.  

Lapset puheeksi -menetelmään on perehtynyt siis melkoinen määrä Oulun kaupungin työntekijöitä, myös koulukuraattorina työskentelevä Matias Kavalus.  

“Kävin Lapset puheeksi -koulutuksen ja ajattelin, etten tule tarvitsemaan menetelmää työssäni. Olen koulutukseltani sosionomi ja sosiaalityöntekijä. Ajattelin, että minulla on jo tarvitsemani osaaminen, kunnes olin tilanteessa, jossa minulla oli uusi asiakas: nuori vanhempansa kanssa. Kävimme Lapset puheeksi -menetelmän kautta keskustelua ja oivalsin, kuinka menetelmän avulla voidaan sanoittaa sellaisia asioita, joita perheen arjessa ei ehkä muutoin tulisi puheeksi”, Kavalus kertoo.  

Menetelmän takana on vankka tutkimustieto ja kun Lapset puheeksi -menetelmää käyttää, kuten se on suunniteltu, saa nopeasti kiinni perheen tilanteesta ja mahdolliset ongelmat tulevat näkyväksi ja niihin ehditään myös etsiä ratkaisuja. Menetelmää käyttämällä lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja vanhemmat saavat vahvistusta vanhemmuuteensa. 

“Vanhemmuus on oikeastaan aika vaikea tehtävä, eikä siihen ole koulutusta. Lapsi syntyy ja siinä sitten ohessa opetellaan itse vanhemmuutta, kun lapsi kehittyy. Vanhemmille voi olla vaikeaa keskustella hankalista asioista lasten kanssa – ja tässä piilee Lapset puheeksi -menetelmän hienous: se sopii kaiken ikäisille ja sen avulla perheen vanhemmat ja lapsi tai nuori pääsee kertomaan omat näkemyksensä. Kaikki tulevat nähdyksi ja kuulluksi”, Kavalus toteaa.  

Kavalus käyttää koulukuraattorin työssään menetelmää aina uusien asiakkaiden kanssa, mikäli tämä sopii lapsen tai nuoren vanhemmalle.  

Keskustelua tarjotaan kaikille 

Osallistuminen Lapset puheeksi -keskusteluun on aina vapaaehtoista. Siinä ei ole kyseessä huolikeskeisen puheeksi ottamisen menetelmästä, vaan sitä voisi pikemminkin kuvata yhteistyön välineeksi, jonka avulla perheen arjen sujuvuus kartoitetaan nopeasti ja mahdolliset ongelmakohdat tai riskit havaitaan ajoissa. Menetelmä on sama, oli puheeksi ottaja koulukuraattori, terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä.  

“Menetelmä on kaikilla ammattiryhmillä sama. Perheet ovat tasaväkisessä asemassa Lapset puheeksi -menetelmän kautta, tulipa aloite puheeksi ottamiseen koulun, neuvolan tai sosiaalityön kautta”, vahvistaa Takalo.  

Keskustelun tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren ja heidän perheensä arkea ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Keskustelu käydään aina rakentavassa hengessä.  

“Menetelmän jokaisen kysymyksen takana on tutkittu tieto. Menetelmä kysyy puolesta ja antaa struktuurin ja sisällön sekä ohjaa keskustelun kulkua. Sellaiset asiat, mitä ei sanota perheessä ääneen, nousee esille turvallisesti. Lapsen tai nuoren pärjäävyys on keskiössä ja toisaalta myös menetelmän avulla vahvistetaan vanhemmuutta”, Takalo pohtii.

Lisää menetelmäkouluttajia  

Kavalus osallistui Oulun kaupungin järjestämään Lapset puheeksi -kouluttajien menetelmäkoulutukseen ja koki koulutuksen antoisana. Koulutukseen osallistui monenkirjava ammattiosaajien joukko: koulukuraattoreja, terveydenhoitaja, opettajia, oppilashuollon suunnittelija, sairaanhoitaja. 

“Koulutuksessa oli todella rikastuttavaa keskustelua, kun jokainen toi omasta taustastaan näkökulman Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön. Vaikka ammatilliset taustat ovat hyvin erilaiset, menetelmä on sama kaikille ja siitä tulee ikään kuin yhteinen kieli – kaikki ymmärrämme, millainen toiminnallinen malli on kyseessä”, Kavalus miettii.  

Menetelmäkoulutukseen liittyy myös itsenäinen, Lapset puheeksi –koulutuksen vetäminen ryhmälle. 

“Oulun kaupungilla on tietysti sieltä vuodelta 2015 menetelmäkouluttajia, mutta halusimme kouluttaa uusia menetelmäkouluttajia. Koulutukseen osallistui seitsemän henkilöä ja he vetivät myös itse Lapset puheeksi –koulutuksen ryhmille. Niihin osallistui myös ensimmäistä kertaa työntekijöitä myös Kelalta. Lapset puheeksi -menetelmää halutaan hyödyntää muun muassa erityisesti lapsiperheköyhyyden tunnistamiseksi yhteistyössä Kelan kanssa”, Eija Viitala, Oulun kaupungin palveluesimies ja Lapset puheeksi -menetelmän kouluttajien kouluttaja toteaa.  

Uudet menetelmäkouluttajat ovat nyt valmiita kouluttamaan kaupungin työntekijöitä Lapset puheeksi -menetelmään.  

“Valmistuneet menetelmäkouluttajat tietysti voivat kouluttaa omassa työyhteisössään Lapset puheeksi -menetelmää. Oulun kaupungissa on henkilökunnan vaihtuvuutta, joten koulutuksia täytyy järjestää säännöllisesti. Jatkossa menetelmäkouluttajien koulutusta järjestetään uuden hyvinvointialueen toimesta. Uskon, että Lapset puheeksi -menetelmän käyttö jatkuu saumattomasti myös hyvinvointialueella, onhan menetelmä ollut jo kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa käytössä”, Viitala totea