Kuntavaalit2021: Lapset ja nuoret tarvitsevat apua heti – Olli Kohonen (139)
Olli Kohonen on vasemmiston kuntavaaliehdokas, varavaltuutettu, ja OSAO:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja.
Lasten ja nuorten kokemat mielenterveysongelmat ovat vaikeutuneet selkeästi viime aikoina. Kehityskulku on valtakunnallinen. Sen on saattanut havaita esimerkiksi tuoreista uutisista koskien psykiatristen nuoriso-osastojen liki kroonista ylipaikkatilannetta niin Turussa, Tampereella kuin täällä Oulussakin. Osaltaan tilannetta selvittänee koronakriisin aiheuttama sosiaalisen eristäytymisen lisäämä psyykkinen pahoinvointi.
Monet nuorille tärkeät paikat ovat olleet kiinni ja etäopetus on vaikeuttanut aikuiskontaktien saamista. Pohjois-Pohjanmaalla olisi paljonkin peiliin katsottavaa tilanteen suhteen, koska maakunnassamme on eniten 18-24 vuotiaita mielenterveysperusteisella sairaspäivärahalla. Sinällään myös aikuisten mielenterveysongelmat ovat Oulussakin aivan kiistattomia monen joutuessa itsetuhoisena jonottamaan hoitoon pääsyä kuukausitolkulla. Se on yksinkertaisesti väärin ja epäinhimillistä.
Kun nuori syrjäytyy tai pikemminkin syrjäytetään elämän raitilta, on lasku yhteiskunnalle kallis. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan summa tuosta saattaa kasvaa elämän aikana jopa 1,2 miljoonaan euroon nuoren syrjäytyessä koulutuksesta ja työelämästä. Tämä on täysin kohtuutonta tuhlausta niin taloudellisesti kuin ennen kaikkea inhimillisesti.
Mitä olisi siis tehtävä? Ongelmia aiheuttavien rakenteiden purkamisen lisäksi meidän tulisi mielestäni Oulussakin satsata entistä enemmän niitä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Se tuo myös tuntuvia säästöjä varsinkin pidemmällä aikavälillä. Meillä on esimerkiksi erinomaisia toimintamalleja alle 18-vuotiaiden maksuttomien liikuntavuorojen muodossa, joiden ansiosta moni vähävärainen nuori on päässyt kiinni harrastuksiin, jotka mahdollistavat parempaa elämää.
Myös itse mielenterveyspalveluihin on satsattava. Myös lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito on ollut Oulussa pulmissa apua tarvitsevien määrän ja tätä myöten hoitojonojen kasvaessa. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Hanna Sarkkinen onkin tehnyt talousarvioaloitteen, jossa hän esittää 800 000 euron lisäsatsausta juuri lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kohentamiseen. Tiedän, että aihepiiriin liittyvä huoli jaetaan läpi puoluekentän, ja uskonkin tukea esitykselle tulevan.
Sinällään pulma ei ole aivan yksinkertainen, koska osaavan henkilökunnan rekrytointi on jo aiemmin osoittaunut todella haastavaksi. Ongelmat on kuitenkin tehty ratkaistaviksi. Resurssit lasten ja nuorten auttamiseksi tulisi myös viedä mahdollisimman lähelle heidän arkeaan esimerkiksi kouluille palkattavien psykiatristen hoitajien muodossa.
Toisaalta on syytä vahvistaa toimiviksi osoittautuneita ratkaisuja kuten Byströmin Ohjaamoa, jossa on raudanlujaa moniammatillista osaamista nuorten auttamiseen kunkin yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävällä tavalla. Monesti olennaisinta on löytää juuri se syy, minkä takia herätä aamulla uuteen päivään ja ryhtyä tekemään jotain itselleen mielekästä. Näin reitti esimerkiksi koulutukseen, työelämään ja parempaan arkeen aukeaa. Näihin palveluihin tarvitaan kuitenkin myös rahoitus.
Olikin ilahduttavaa, että valtakunnan hallitus päätti kehysriihessään satsata tuntuvasti myös nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kohentamiseen sekä oppimisvajeiden kuromiseen umpeen. Jos emme nimittäin hoida kuntoon eritoten lasten hoito- ja opetusvelkaa, tulee tämä lasku maksuun tulevaisuudessa erittäin rankalla tavalla. Siksi tarvitaan investointeja ihmisyyteen niin Oulussa kuin koko Suomessakin.