Hahtiperän hylyn konservointi lähestyy loppuaan – osia hylystä palaa tutkimusten jälkeen näytteille Ouluun
Hahtiperän hylyn osia dokumentoidaan hyvinkin perusteellisesti. Sen lautoja käsitellään stabilointiaineella, jonka jälkeen ne puhdistetaan ja kuivataan. Kuvat: Minna Koivikko.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuonna 2019 Oulun Radisson Blu -hotellin parkkipaikan saneerauksen yhteydessä tehtiin suuri arkeologinen löytö. Märän hiekan keskeltä paljastui 1600-luvulta peräisin oleva hylky. Hahtiperän hylyksi nimetty proomu oli yksi merkittävimpiä meriarkeologisia löydöksiä Suomessa. Hylyn tutkimustulokset paljastetaan pian Suomenlinnassa.
Museoviraston tietojen mukaan hylyn löytöpaikka eli Pokkisenväylän etelänpuoleinen alue kuului Oulun vanhaan asemakaava-alueeseen. Alueella sijaitsi 1500-luvulla Oulun kaupungin ensimmäinen satama. Myöhempinä vuosina, maannousun takia vesialueesta tuli liian matala, joten satama päätettiin sijoittaa Toppilansalmeen.
Puun vuosilustotutkimusten pohjalta hylky ajoitettiin 1680-luvulle. Museovirasto on ottanut tehtäväkseen konservoida hylkyä. Sen käsittelyssä käytetään polyetyleeniglykolia, joka imeytymällä estää kuivattamisen yhteydessä tapahtuvaa halkeilua ja muuta vahinkoa puustoon. Käsittely on hidasta, ja se on kestänyt jo useita vuosia, mutta nyt suoritetaan jo viimeisiä tyhjiöpakastekuivauksia.
Kansallismuseon konservaattori Elisa Ahverdov, museomestari Markku Hytönen ja konservoinnin harjoittelija Jere Hasunen lastaamassa Hahtiperän hylyn kylkilautoja pakastekuivaimeen. Kuva: Elisa Ahverdov.
Tutkimustulokset paljastuvat
Konservointiprojektista vastaavat kansallismuseon konservaattori Elisa Ahverdov sekä intendentti ja meriarkeologian tohtori Minna Koivikko. He ja muut konservaattorit ovat nyt dokumentoineet, käsitelleet ja puhdistaneet suurimman osan hylyn osista.
”Konservoinnin ulkopuolelle jääneiden hylynosien kanssa on ollut käynnissä monitieteellinen tutkimusprojekti, jossa muun muassa hylyn rakennushistoriasta on saatu paljon lisätietoa”, kertoo Ahvendov.
Monitieteellisessä tutkimusprojektissa ovat Ahverdovin lisäksi olleet mukana muun muassa laivanveistäjä Mikael Holmström, pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies, dendrokronologi Tuomas Aakala ja hyönteisjälkiä tutkinut metsäekologi Pekka Niemelä. Heidän tutkimustuloksensa paljastetaan Suomenlinnassa Aalto-yliopiston From Forests to Heritage -konferenssissa 28.–31. toukokuuta.
Tutkimustulosten paljastusten sekä viimeisten käsittelyjen jälkeen osa laivahylystä irrotetuista kappaleista siirretään tukirakenteineen näytteille Pohjois-Pohjanmaan museon uusiin tiloihin, jotka avautuvat kulttuuripääkaupunkivuotena 2026 Oulun museo- ja tiedekeskus Tietomaassa.