Yli 700 ympäristöhistorian asiantuntijaa saapuu maailmankongressiin Ouluun
Ympäristöhistoria tutkii ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä siihen liittyviä kysymyksiä, kuten energiataloutta, ekologisesti kestäviä käytänteitä ja luonnonvarojen hyödyntämistä. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
Oulussa järjestetään ensi viikolla poikkeuksellisen suuri kansainvälinen kokous, kun yli 700 asiantuntijaa ihmistieteellisen ympäristötutkimuksen alalta ympäri maailman kokoontuu 19.–23. elokuuta Oulun yliopistossa järjestettävään Ympäristöhistorian maailmankongressiin, joka on alan suurin ja kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma.
Ympäristöhistorian maailmankongressin järjestää Oulun yliopiston Biodiverse Anthropocenes -tutkimusohjelma yhdessä Ympäristöhistorian tieteellisten seurojen kansainvälisen kattojärjestön ICEHOn kanssa.
Ympäristöhistoria on historiantutkimuksen uudempia virtauksia, joka tutkii ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä siihen liittyviä kysymyksiä, kuten energiataloutta, ekologisesti kestäviä käytänteitä ja luonnonvarojen hyödyntämistä historiallisessa jatkumossa. Kongressin sisällöissä korostuu historiallisen tiedon ja ymmärryksen arvo nykyhetkelle ja menneisyyden tapahtumien vaikutus tulevaisuuteen.
”On äärimmäisen tärkeää muistaa, että historiallinen tieto voi opettaa meitä monessa asiassa koskien ihmisen toimintaa ja toimintamalleja sekä tapaamme nähdä ja ymmärtää ympäröivää maailmaa”, sanoo kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, kulttuuriantropologi Roger Norum Oulun yliopiston tiedotteessa.
Poikkitieteellistä työtä
Kongressin otsikko ”Transitions, Transformations and Transdisciplinarity: Histories beyond History” nostaa poikkitieteellisyyden yhdeksi kongressin pääteemoista. Tieteenalojen rajat ylittävä tutkimustyö ja erityisesti yhteistyö luonnontieteellisten alojen kanssa on ollut pitkään olennainen osa ympäristöhistoriallista tutkimusta.
Kongressissa yhdistyvät globaalit, alueelliset ja paikalliset kysymykset. Maantieteellisesti painottuvat keskustelutilaisuudet keskittyvät Afrikkaan, Etelä-Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Tyynen valtameren alueelle. Yksi paljon esillä olevista teemoista ovat alkuperäiskansat ja näiden suhde ympäristöön ja luontoon.
Historioitsijoiden lisäksi kongressiin osallistuu luonnontieteilijöitä, kulttuurin- ja kirjallisuudentutkijoita sekä muita asiantuntijoita, joiden tutkimus käsittelee ihmistä ja ympäristöä. Kongressin pääpuhujat ovat evoluutiobiologi, ekologi ja National Geographic -lehden esseisti Rob Dunn, Lähi-Itään ja muslimiyhteisöihin erikoistunut historioitsija Amal Ghazal sekä Euroopan vuoden museoksi valittua saamelaismuseo Siidaa tutkinut Áile Aikio. Kongressiin osallistuu myös taiteen kansainvälisiä kärkinimiä, kuten palkitun All That Breathes -dokumenttielokuvan ohjaaja Shaunak Sen.
Neuletilkkuja työpajassa
Kongressiin osallistuminen edellyttää tapahtumaan rekisteröitymistä, mutta torstaina 22. elokuuta klo 16.15–18 järjestetään myös yleisölle avoin työpaja. Käsitöitä ja aktivismia yhdistelevässä työpajassa osallistutaan yhteisölliseen neuleprojektiin neulomalla yhteen neuletilkkuja, joita osallistujat ovat tehneet kongressin aikana. Työpajaan ovat tervetulleita myös kongressin ulkopuoliset osallistujat, jotka voivat neuloa työhön omia tilkkujaan.
Tilkkujen tulee olla A4 tai puolikkaan A4-arkin kokoisia ja höyrypesun kestävästä materiaalista valmistettuja. Tilkkujen materiaalilla tai tekotavalla ei ole muita rajoitteita. Työpajassa valmistuva täkki lahjoitetaan Oulun yliopistolle kongressin lopulla.