Talviuinnin MM-kisat palaavat ensi vuonna juurilleen Ouluun
Kansainvälistä talviuintiliittoa johtava Mariia Yrjö-Koskinen kertoo, että Oulun ensi vuoden MM-kisat ovat jo herättäneet paljon innostusta maailmalla. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuonna 2006 Oulussa järjestetyt ensimmäiset talviuinnin MM-kisat tekivät Pohjoismaissa suositusta terveysliikunnasta kansainvälisen urheilulajin. Ensi vuonna kisat palaavat Ouluun, ja paikalle odotetaan tuhatmäärin kilpailijoita eri puolilta maailmaa.
Pakkasta on tiistaina puoliltapäivin parikymmentä astetta. Onkohan liian kylmää avantoon pulahtamiselle?
Ei ole. Tuiran uimarannan talviuintipaikalle marssii väkeä tasaiseen tahtiin. Yksi uimareista on Hongisto Oy:n toimitusjohtaja Mariia Yrjö-Koskinen, joka toimii myös International Winter Swimming Associationin eli Kansainvälisen talviuintiliiton puheenjohtajana.
Suomessa on arvioitu olevan satoja tuhansia talviuinnin harrastajia, ja myös Oulussa harrastuksen suosio kasvaa nopeasti. Sen huomaa Tuiran uimarannalla keskellä arkipäivää.
Talviuinti on nykyisin myös urheilulaji, joka otti merkittävän harppauksen eteenpäin vuonna 2006 Oulussa, jolloin järjestettiin lajin ensimmäiset MM-kisat. Samalla perustettiin kansainvälinen lajiliitto.
Ensi vuonna Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ja ensimmäisten kisojen 20-vuotisjuhlien kunniaksi kisat palaavat Ouluun. Talviuinnin MM-kisat järjestetään Raatin rannassa Oulujokisuiston jäällä 3.–8. maaliskuuta 2026.
Yrjö-Koskinen vetää järjestelyjä ja on jo innoissaan tulevasta tapahtumasta, johon odotetaan tulevan yli 2000 osallistujaa 45 eri maasta. Laji on sitten ensimmäisten MM-kisojen kansainvälistynyt huomattavasti, ja nyt talviuinnin maailmancup-kisoja järjestetään muun muassa Marokon vuoristossa ja Argentiinassa.
”Oulun MM-kisat 2006 olivat lähtölaukaus koko tälle kansainväliselle buumille”, Yrjö-Koskinen sanoo.
Lajikirjo kasvanut
Ensi vuoden kisoja markkinoidaan parhaillaan eri puolilla maailmaa, viime aikoina muun muassa Kiinassa ja Lontoossa. Tulevana viikonloppuna Yrjö-Koskinen kertoo matkustavansa Puolaan.
”Meillä on tämän vuoden maailmancupin kisat Puolassa, Marokossa ja Skellefteåssa Ruotsissa. Siellä me tietysti hehkutamme, että kaikki Ouluun 2026!”
Kansainvälisen talviuintiliiton väkeä markkinoimassa Oulua Kiinan muurilla. Kuvassa vasemmalta Samuli Keisu Oulusta, Lars Mack Saksasta, Matias Ola Argentiinasta, Colin Hill Isosta-Britanniasta ja edessä vasemmalla Elisa Yrjö-Koskinen sekä Aleksandra Kabelis Puolasta.
Talviuinnin MM-kisoja varten Raatin rantaan rakennetaan noin 25 x 25 metrin ja kymmenen radan kilpauintiallas. Lajeja on kaikkiaan 15. Vanhimmat osallistujat ovat Yrjö-Koskisen mukaan yli 85-vuotiaita ja nuorimmat 10–12-vuotiaita, ja mukana on myös sarja paraurheilijoille.
Vuoteen 2006 asti kilpatalviuintikin oli Yrjö-Koskisen sanoin lähinnä ”mummorintauintia, pää pinnalla ja pipo päässä”, mutta kun ensimmäisen aallon mukana mukaan tuli karaistuneita brittiuimareita, jotka olivat uineet Englannin kanaalinkin yli, oli aika laajentaa lajikirjoa.
”Ensin tuli 25 metriä vapaauintia, sitten 50 metriä vapaauintia, ja pian ruvettiin puhumaan jo 100 metrin vapaauinnista ja rintauinnista”, Yrjö-Koskinen kertoo. Vähitellen matkat kasvoivat edelleen ja vuonna 2016 mukaan tuli myös perhosuinti.
”Jos nyt katsotaan tuloksia, joita kilpailijat uivat, tästä on tullut ihan vakavasti otettava urheilulaji.”
Mariia Yrjö-Koskisen mukaan Raatti tarjoaa kisoille toimivan alueen, jossa voidaan järjestää monenlaista oheisohjelmaa. Kuva: Pasi Rytinki
Kisojen uintimatkat riippuvat hieman paikallisista olosuhteista eli veden lämpötilasta, mutta pisimmillään on uitu jopa tuhannen metrin kisoja avovedessä. Arktisemmissa olosuhteissa pisimmät matkat ovat 200 metriä.
”Ihmisethän haluavat haastaa itseään, mutta pidämme myös turvallisuutta erittäin tärkeänä. Pitkille matkoille pitää olla lääkärintarkastus tehtynä ja kokemusta aikaisemmista kisoista.”
Aitoa talviuintia
Yrjö-Koskisen mukaan talviuinnin MM-kisat ovat kasvaneet niin isoksi tapahtumaksi, että niitä ei ihan joka paikassa voi enää järjestää. Aitoja, arktisia talviuintiolosuhteitakaan ei ole enää paljolti tarjolla, vaan usein kisa-altaat joudutaan rakentamaan ponttoonien avulla.
Mariia Yrjö-Koskinen sanoo, että talviuinnin suosio etenkin nuorten parissa on kasvanut nopeasti. Hän toivoo, että Tuiran uimarannalle suunnitellun yleisen saunan yhteyteen tulee riittävän isot tilat talviuimareita varten. Kuva: Pasi Rytinki
MM-kisoja varten tarvitaan kylmän veden ja sopivan tapahtuma-areenan lisäksi toimivat liikenneyhteydet ja riittävästi hotellikapasiteettia. Oulussakin se on haaste, mutta Yrjö-Koskisen mukaan kysyntään on varauduttu hyvissä ajoin. Myös talkooväkeä tarvitaan paljon, ja siinä auttaa yhteistyö Oulun Uinnin kanssa.
”Kaupungin liikuntatoimen kanssa teimme päätöksen, että kisat pidetään viikolla 10 eli meidän hiihtolomaviikollamme”, Yrjö-Koskinen kertoo. Tarkoituksena on houkutella paikalle paljon yleisöä, sillä viikon mittainen tapahtuma on pääsymaksuton yleisölle. Pienellä osallistumismaksulla pääsee myös kokeilemaan lajia ja uimaan MM-altaassa.
”Avajaiset pidämme ulkona stadionilla, ihan niin kuin kunnon urheilukilpailuissa”, Yrjö-Koskinen kaavailee.
Oheisohjelmana talviuinnin MM-kisoihin on tulossa seminaari talviuinnin terveysvaikutuksista ja kylmätutkimuksesta. Kisa-alueelle aiotaan rakentaa myös maailman suurin jääsauna, jossa hyödynnetään kisa-allasta varten pois leikattavaa jäätä.
Ensi kuun lopulla Raatin rantaan rakennetaan MM-kisojen testiavanto, ja tarkoituksena on pitää myös pienimuotoiset kisat.