Lottajohtajankin työympäristö esittäytyy – oululaisten koulujen arkkitehtuuria avataan kaikille avoimessa luentosarjassa

Oulun Tilapalveluiden asiantuntijoiden tarjoama Talot kertovat -luentosarja keskittyy syksyn ja kevään aikana oululaisten koulujen arkkitehtuuriin. Tällä halutaan olla mukana juhlistamassa 50 vuotta täyttävää peruskoulua: suurin osa nykyistä Oulua näet siirtyi peruskoulujärjestelmään elokuussa 1974.

Rakennushistoriallisiin selvityksiin perustuvat luennot pyritään viemään kouluille, silloin kun se on mahdollista. Lisäksi luentoja on mahdollista seurata Teams-yhteyden välityksellä.

Eri puolille Oulua ulottuva kaikille avoimien ja maksuttomien tilaisuuksien ketju paljastaa, miten koulurakennus on enemmän kuin seinät ja katto, avaraa tilaa tai kerroksia. Koulurakentaminen on arkkitehtuuria, joka on kunakin aikakautena tukenut oppimista.

Kunkin aikakauden kasvatusihanteet näkyvät

Kouluarkkitehtuuri onkin lajissaan vaativa: sen on mahdollistettava oppimisen edellytykset eli varmistettava, että henkilökunta voi työskennellä oppimisen eteen ja oppilaiden tukena siten kuin opetussuunnitelmassa määritellään. Koulutilojen on niin ikään oltava turvallisia ja terveellisiä ja tätä myös ohjataan läpi koko suunnittelu- ja rakentamisvaiheen.

Koulut heijastavatkin erinomaisen havainnollistavasti oman aikansa kasvatusihanteita ja yhteiskunnallisia arvoja.

Tämän kaiken rinnalla suunnittelijat pyrkivät toteuttamaan myös oman aikakautensa tyyli-ihanteita.

Monelle Oulussa kouluaan käyneelle ovat tuttuja ne jykevät kivitalot, joissa kerroksen keskellä kulkee leveä käytävä luokkahuoneiden sijoittuessa sen molemmin puolin. Kansakouluiksi rakennetut tilat, kuten Teuvo Pakkalan, Hintan ja Oulunsuun koulut, todistavat opettajan johdolla tapahtuneesta oppimisesta. Siinä opetuksen suunta oli kateederilta kohti alempana istuvia.

Peruskouluun siirryttäessä tapahtui suuri muutos ja Ouluunkin suunniteltiin ihan uudenlaista: esimerkiksi Tuiran ja Jäälin nyt jo purettujen koulujen kaltaisia matalampia rakennuksia kaksoiskäytävineen ja muunneltavine luokkatiloineen. Peruskoulu toi vuorovaikutteisen opetuksen ja ryhmässä tekemisen, jolloin kalusteidenkin oli sovelluttava uudenlaiseen oppimiseen. Aiemminhan oppilaalla oli oma tarkka paikkansa ja pulpetitkin olivat jykeviä ja tiukoissa riveissä.

Oma koulu nosti yhteisön arvoa

Koulurakennukset ovat olleet perinteisesti muidenkin kuin oppivelvollisuusikäisten käytössä. Erityisesti nykyään niiden tulee palvella monipuolisesti oppilaita, työntekijöitä ja harrastustoimintaa arjessa – toisaalta se taipuu monesti arjen ulkopuolellekin. Monitoimitalot ovat tärkeitä myös oululaisten tapahtumien järjestämisessä ympäri vuoden.

Talot kertovat -luentosarja muistuttaa myös siitä merkityksestä, joka oman koulun saamisella eri yhteisöille on Suomessa ollut. Ensimmäinen koulurakennus on ollut etappi, asujaimistonsa näytön paikka, jota on usein yhdessä rakennettukin. Omalla koululla on osoitettu paitsi uskoa tulevaisuuteen, myös että oltiin vertaisia toisten paikkakuntien tai kylien rinnalla.

Luentosarjan aluksi, perjantaina 6. syyskuuta oululaisia kutsutaan tutustumaan kahteen tässä mielessä merkittävään rakennukseen: Heinätorin koululle kello 16 ja Oulunsalon kirkonkylän koululle kello 18.

Kaavoitusarkkitehti Pia Krogius johdattaa kuulijat lottajohtaja Fanni Luukkosenkin työympäristönä vuosina 1906–1913 toimineen Heinätorin koulun vaiheisiin. Puiston kulmassa sijaitseva komea, keltainen puurakennus on monille tuttu vain julkisivustaan.

Heinätorilta siirrytään Oulunsaloon. Vuonna 1887 rakennettu kirkonkylän kansakoulu oli vuoteen 1905 saakka myös Oulunsalon ainoa koulu. Koulurakennuksen pitkästä historiasta tulee kertomaan rakennusarkkitehti Tiia Luukkonen.