Haukiputaalla vietetään perinnepäivää – Kiiminkijoen sillan rakentamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta
Kiiminkijoen silta yhdistää jokisuun ihmiset molemmin puolin.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Haukipudas-seura järjestää Haukiputaan seurakuntakeskuksella ja kotiseutumuseolla 15. kesäkuuta Puttaan pihapiirit -rakennusperintöpäivän. Samalla juhlistetaan Kiiminkijoen ylittävän sillan 70-vuotismerkkipaalua.
Päivä alkaa seurakuntakeskuksessa kello 10. Ohjelmassa on Iiris Penttilän esitys Huovelinin myllyn ja sahan kunnostuksesta. Sen jälkeen Leena Happonen ja Hannu Lievetmursu esitelmöivät rakennusten tuholaishyönteisistä ja niiden torjunnasta. Keskuksessa esitellään myös Liisa Ervasti-Julkun valokuvanäyttely Haukiputaan sillan 70-vuotismerkkipaalun kunniaksi.
Pihatapahtuma alkaa keskuksen ohjelman jälkeen Haukiputaan kotiseutumuseossa kello 12. Siellä on tarjolla kotiseutumuseon uudet näyttelyt, kuten sepän paja ja pyykkiranta. Luvassa on myös työnäytös perinneikkunoiden korjaamisesta ja huollosta. Pihalla on myös kahvilateltta, kirjanmyyntiä sekä museovisa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Kiiminkijoki-sillan monivaiheinen historia
Ennen siltaa Kiiminkijoki ylitettiin veneillä tai lautalla. 1700-luvulta lähtien tilalliset palkkasivat yhteisesti lautturin, sitä ennen vuoro oli siirtynyt manttaalitilalliselta toiselle. 1800-luvulla joelle rakennettiin laituri ja lautta, ja siirtyjiltä perittiin lauttamaksu.
Aikojen kuluessa jokea ylitettiin niin rauhallisissa kuin sotaisissakin merkeissä. Rauhallisen ajan kulkijoita oli esimerkiksi Ruotsin kuningas Adolf Fredrik, joka 1752 oli palaamassa Suomen matkaltaan takaisin Tukholmaan. Hänellä oli suuri seurue, jolla oli mukanaan 100 hevosta.
Suomen sodan aikana 1808-1809 joen yli piti kuljettaa sekä omia että vihollisenkin joukkoja. Venäjän keisari Aleksanteri I teki 1819 edestakaisen matkan Oulusta Tornioon. Paluumatkalla ennen joen ylitystä seurue pysähtyi Putaan kestikievarissa.
Lauttakuljetukset loppuivat vajaa 100 vuotta myöhemmin, kun rautatietä jatkettiin Oulusta Tornioon. Kiiminkijoen ylittävä silta tehtiin muullekin liikenteelle sopivaksi ja se ylitti joen Sahankylän kohdalta. Koko kylän nimi muuttui Asemakyläksi
Samalla Kirkonkylän ylityspaikalla lauttaliikenne loppui ja sen tilalle järjestettiin venekuljetus. Asemakylän komea valkoinen kaarisilta palveli joen ylittäjiä syksyyn 1944 asti.
Poltetun maan taktiikka
Jatkosodan päättyessä Haukiputaan rautatiesilta oli ensimmäinen saksalaisten räjäyttämä silta. Suomalaiset pioneerit tulivat nopeasti paikalle rakentamaan väliaikaista puista ponttoonisiltaa joen pohjaan romahtaneen rautasillan viereen.
Uusi rautatiesilta rakennettiin aivan entisen viereen ja se liittyi Oulu-Kemi valtatien oikaisemiseen ja parantamiseen. Varsinainen Kiiminkinjoen ylittävä maantiesilta valmistui vuoden 1954 lopulla.