Yksi Suomen kampaamoalan pitkäikäisimmistä perheyrityksistä – oululainen Salon Virho luottaa tekemisen intohimoon
Tammikuussa oululainen Salon Virho juhli näyttävästi 80-vuotista taivaltaan. Yrityksessä on mukana jo kolmas sukupolvi: Liisa Virho-Kilposen (vas.) lapset Sami ja Tiina Kilponen seuraavat Kirsti-mummun jalanjälkiä. Kuva: Teija Soini
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Astuessaan sisään Hallituskadulla sijaitsevaan Salon Virhon liikkeeseen voi pian huomata, minkä voimin perheyritys on porskuttanut eteenpäin jo yli 80 vuotta. Työntekijät tervehtivät, halaavat ja kannustavat toisiaan kuin suuri perhe konsanaan. Saman vastaanoton saavat asiakkaat, jotka luottavat kampaamoonsa jo neljännessä sukupolvessa.
”Emme tee vain hiuksia, vaan hyvää oloa ja mieltä. Haluamme olla aitoja, taitavia, ja puhumme oulua”, Liisa Virho-Kilponen täsmentää.
Yritykselle on tärkeää, että työyhteisö voi hyvin. Virho-Kilposen mukaan välittäminen näkyy muun muassa yhteisinä virkistys- ja koulutuspäivinä.
”Vanhimmat työntekijämme ovat olleet meillä 33 vuotta. Ennen koutsasin muita, mutta nyt kysyn työntekijöideni näkemyksiä. Me autamme toinen toisiamme, ja jos joku keksii jotain uutta, jakaa hän sen muiden kanssa”, Virho-Kilponen iloitsee.
Luottamus on oleellista ja osaamisen jakaminen myös ehkäisee kilpailuhenkeä.
”Annamme työntekijöille vapaudet rakentaa omat aikataulunsa. Provisiopalkan avulla työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan palkkaansa”, yrityksen toimitusjohtaja Sami Kilponen kertoo.
”Kampaamoalalla on pula nuorista työntekijöistä, jotka voisivat päästä työharjoittelun kautta osaksi työyhteisöä.”
Tällä hetkellä yritys työllistää parikymmentä työntekijää.
”Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kampaamoalalla on pula nuorista työntekijöistä, jotka voisivat päästä työharjoittelun kautta osaksi työyhteisöä. Haemme tällä hetkellä kahta tekijää Ouluun ja yhtä Helsinkiin.”
Yritys syntyi sota-aikana
Salon Virho tunnetaan Suomen vanhimpana yhtäjaksoisesti toimineena kampaamoalan perheyrityksenä. Yritys on pysynyt koko historiansa ajan saman suvun omistuksessa. Kaikki alkoi Virho-Kilposen äidin Kirsti Virhon haaveesta.
”Äitini oli taitava käsistään jo 13-vuotiaana ommellessaan sotilassaappaita. Hän säästi ensimmäisen tilinsä saadakseen permanentin. Silloin 15-vuotiaana hän päätti, että hänestä tulee isona kampaaja”, Virho-Kilponen taustoittaa.
”Toisinaan Kirsti joutui hälytyksen sattuessa kysymään, halusiko asiakas jatkaa permanenttia vai mennä pommisuojaan.”
Ensimmäisen kampaamonsa Virho perusti Tuiran Toppilantielle ollessaan vasta 20-vuotias. Tuiran Kutri virallistettiin kampaajan tullessa seuraavana vuonna täysi-ikäiseksi.
”Tuolloin elettiin sota-aikaa ja ilmahälytykset olivat arkipäivää. Toisinaan Kirsti joutui hälytyksen sattuessa kysymään, halusiko asiakas jatkaa permanenttia vai mennä pommisuojaan. Usein jatkettiin permanenttia.”
Äidin apulaisesta yrittäjäksi
Virho-Kilponen aloitti äitinsä kampaaja-apulaisena jo 13-vuotiaana, olihan hän pyörinyt kampaamossa koko lapsuutensa. Tempon tavaratalon liikkeessä Virho-Kilponen muistaa sotkeneensa äitinsä liikettä, mutta äiti antoi sotkea, jotta tytär oppisi.
”Äitini kilpaili ja teki töitä, kun olin vasta mahassa, joten sieltä se on minulle periytynyt. Kampaajaksi ryhtyminen oli aina ainoa oikea tie.”
Kirsti Virhon kruununjalokivi sijaitsi 1970-luvulla Femilan talossa. Kustavilaisittain sisustettu ja samettiverhoiltu kampaamo-kauneushoitola työllisti enimmillään 24 työntekijää. Vuonna 1987 yritys siirtyi äidiltä tyttärille.
”Lama-aikana olimme kahden liikkeen loukussa viiden työntekijän kanssa.”
”Taloudellisesti kovinta aikaa elimme Pekurinkulmassa 1990-luvulla. Lama-aikana olimme kahden liikkeen loukussa viiden työntekijän kanssa. Porskutimme kuitenkin eteenpäin periksi antamatta ja nostamatta itsellemme palkkaa.”
Pekurissa vietetyn 11 vuoden jälkeen liike toimi toiset 11 vuotta Yhdystornissa. Sieltä kampaamo siirtyi nykyiselle paikalleen Hallituskadulle vuonna 2017.
”Saman vuoden syksynä avasimme toisen liikkeen Helsinkiin. Se oli hulabaloo-vuosi, kun sitä nyt jälkeen päin katselee.”
Perheyritys kolmannessa polvessa
Nykyään Liisa Virho-Kilponen johtaa yritystä yhdessä lastensa Sami ja Tiina Kilposen kanssa. Molempien lapsuusmuistot kietoutuvat kampaamoihin.
”Olen ollut kampaamoissa äitini ja mummuni helmoissa. Muistan myös näytösmatkat, jolloin kiertelin äitini kanssa limusiinilla cocktailtilaisuuksissa”, Sami Kilponen muistelee.
Ennen Salon Virhon toimitusjohtajaksi ryhtymistä Kilponen työskenteli lentoliikenteessä 13 vuotta.
”Äitini pyysi apuani, joten katselin pari vuotta, miten sopeudun ja miten työyhteisö ottaa minut vastaan, ennen kuin jäin lentoliikenteestä kokonaan pois. Nyt vastaan yrityksen hallinnosta ja markkinoinnista.”
Myös Tiina Kilponen muistaa viettäneensä aikaa äitinsä kampaamossa.
”Katselin pienenä My Little Ponyä VHS-kasetilta äitini työskennellessä. Tiesin aina ryhtyväni kampaajaksi, mutta yläasteaikoina saappaat ja oletukset tuntuivatkin liian suurilta.”
Niinpä Kilponen päätti käydä ylioppilaaksi ensimmäisenä perheestään. Lukiosta päästyään hän työskenteli myyjänä Pukumiehellä.
”Kaipasin silti luovaa työtä. Niinpä opiskelin meikkaaja-maskeeraajaksi ja vasta sen jälkeen lähdin oppisopimuksella Virholle. Samaan aikaan aloitin tanssinopettajan opinnot. Näin myöhemmin ajateltuna olen tyytyväinen, että kokeilin eri aloja ja toteutin itseäni.”
Näytöksiä hiusten ehdoilla
Kampaamotyön ohella Tiina Kilponen treenaa kilpatanssia. Kauneusala ja tanssiminen tukevatkin toisiaan.
”Olen ollut tanssijana Antti Tuiskun keikkakiertueilla ja äitini oli Aira Samulinin Rytmikkäissä. Olemme siis tehneet samoja asioita eri vuosikymmenillä.”
Nuoruudessaan Liisa-äiti on myös organisoinut erilaisia tapahtumia, kuten muotinäytöksiä. Näytökset ovat edelleen osa Salon Virhon toimenkuvaa.
”Show rakennetaan hiusten ehdoilla. Olen tehnyt töitä kampaajana 50 vuotta, joista 40 vuotta näytöksiä.”
Näytösten lisäksi Salon Virho järjestää hyväntekeväisyysgaalan joka viides vuosi. Tammikuussa tapahtumakeskus Tullisalissa vietetyn juhlagaalan muisteleminen nostaa Liisa Virho-Kilposella yhä tunteet pintaan. 80-vuotisjuhlagaalaan myytiin 340 lippua.
”Ihmiset pitivät tapahtumaa show’na eivätkä pelkkänä hiusnäytöksenä. Suunnittelimme tapahtumaa yli kaksi vuotta yhdessä tapahtumakoordinaattori Susanna Vilkkula-Bouchtin kanssa. Olemme lahjoittaneet joka kerta huutokaupan tuotot lyhentämättömänä oululaisille kohteille. Tällä kertaa lahjoitimme yli 13 000 euroa lastensuojeluyhdistys Auta Lasta ry:lle.”
”Into tehdä hyvää kannustaa hyväntekeväisyystyöhön”, hän kiteyttää.
