Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset jälleen käyttöön – kevyt kaasujalka säästää myös polttoainetta

Talvikauden nopeusrajoitukset otetaan käyttöön useimpien Ely-keskusten alueilla keskiviikkona 26. lokakuuta ja koko maassa perjantaihin 28. lokakuuta mennessä. Maanteillä nopeusrajoitukset lasketaan pääosin 80 kilometriin tunnissa, joillakin tieosuuksilla 70 kilometriin tunnissa. Moottoriteillä nopeusrajoitukset laskevat 100 kilometriin tunnissa.

Tien korkea turvallisuustaso tai pienet liikennemäärät mahdollistavat joitakin poikkeuksia talvirajoitusten pääsääntöihin. Maanteillä sadan kilometrin nopeusrajoitus voi jäädä voimaan esimerkiksi teillä, joissa ajosuunnat on erotettu toisistaan kaiteella.

Lisäksi vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä voidaan pitää korkeimmat rajoitukset voimassa marraskuun loppuun asti, jos sää- ja keliolot sen sallivat. Esimerkiksi 120 kilometriä tunnissa rajoitus voi siis olla voimassa hyvissä ajo-olosuhteissa valoisana vuorokauden aikana vielä marraskuussa.

Takaisin normaaleihin nopeusrajoituksiin siirrytään tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kun päivät pitenevät ja kelit paranevat.

Olosuhteet huomioon nopeudessa

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset pienentävät onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen. On arvioitu, että talvikauden nopeusrajoitukset säästävät vuosittain kahdeksan ihmisen hengen ja kymmeniä loukkaantumisia.

”Kaiken kaikkiaan alempi ajonopeus antaa kuljettajalle enemmän aikaa havaita ja toimia yllättävissäkin tilanteissa. Suurin sallittu nopeus ei läheskään aina ole sama asia kuin turvallinen ajonopeus, etenkään talvikaudella. Jos olosuhteet edellyttävät, on paras vähentää nopeutta entisestään”, sanoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.

Talviaikana suuri osa liikkumisesta tapahtuu pimeään aikaan. Kun pimeyteen yhdistetään vielä vesi- tai räntäsade, niin näkyvyys voi olla ajoittain erittäin huono, ja muita tielläliikkujia, kuten kävelijöitä ja pyöräilijöitä, on vaikeampi erottaa.

”Autoilijan pitääkin varmistaa, että alla on keliin sopivat renkaat ja että takavalot varmasti palavat myös hämärässä ja huonolla ajokelillä. Lisäksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannattaa muistaa heijastimet sekä hoitaa pyörän valot kuntoon, myös punainen takavalo”, Österman muistuttaa.

Rajoitukset tukevat säästöjä

Alennetuista nopeusrajoituksista on muitakin kuin turvallisuushyötyjä: polttoaineenkulutus laskee ja päästöt vähenevät, päällyste kuluu hitaammin ja rengasmelu pienenee. Lisäksi liikenne on usein sujuvampaa, kun nopeuserot eivät ole niin suuria, mikä myös osaltaan lisää taloudellisuutta.

Polttoainesäästö alemmissa nopeuksissa riippuu lopulta monesta tekijästä, eikä vähiten kuljettajan ajotavasta. Esimerkiksi VTT:n johtavan tutkijan arvion mukaan talvinopeusrajoitukset voivat vähentää yksittäisen henkilöauton polttoaineen kulutusta 15–18 prosenttia verrattuna kesänopeuksiin. Tämä vastaa noin 1–2 polttoainelitran säästöä sadalla kilometrillä. Lisäksi Motivan verkkosivuilla arvioidaan kääntäen, että ajonopeuden kasvaessa maantienopeuksista moottoritienopeuksiin ilmanvastus nostaa kulutusta helposti 2–3 litraa 100 kilometriä kohden.

”Ajonopeuden alentaminen on siis monella tapaa hyödyllistä sekä kuljettajalle itselleen että koko yhteiskunnalle. Omaa ajonopeutta ja laajemmin koko ajotapaa kannattaakin pohtia ja tarkkailla”, kannustaa tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.