Stora Enson investoinnit Ouluun tarkoittavat tiliä metsänomistajille – toisen kartonkikoneen käynnistämistä selvitetään parhaillaan

Äkillisesti muuttunut maailmantilanne vaikuttaa myös metsäalaan: Venäjän puuntuonti loppui talouspakotteiden seurauksena ja korvaavaa puuta haetaan muualta – myös Pohjois-Pohjanmaan metsistä. Stora Enson tehdas Oulun Nuottasaaressa ei ole riippuvainen Venäjän puukaupasta, mutta Pohjois-Suomen metsien kuitupuusta kyllä: tehdas tarvitsee vuodessa 2,4 miljoonaa kuutiometriä havukuitupuuta uudelle kartonkikoneelleen. Se tarkoittaa yli sadan miljoonan euron rahavirtaa alueen talouteen.

Viime vuoden alussa käynnistynyt kartonkikone tuottaa korkealaatuista kolmikerroksista kartonkia, jota tarvitaan esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja laadullisesti hyvää ulkonäköä vaativissa verkkokaupan pakkauksissa. Sitä saadaan vain neitseellisestä, pohjoissuomalaisesta havukuidusta.

Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattilan mukaan koko metsäteollisuus on haastava toimiala, johon vaikuttavat monet asiat. Hän on erittäin tyytyväinen, että Oulun tehtaan vaativa muutostyö saatiin onnistuneesti toteutettua, sillä pakkauskartongilla on kasvavat markkinat.

“Metsäteollisuudelle jo pelkästään raaka-aineiden hankinta, itse tuote ja siihen liittyvä logistiikka ovat riippuvaisia monella tapaa ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmanmarkkinoista. Toimialalla menestyminen on vaativaa”, Mäkimattila aloittaa.

Hän on nähnyt uransa aikana toimialansa monet muutosvaiheet ja tietää omankin kokemuksensa kautta, mistä puhuu.

“Olen valmistunut paperitekniikan insinööriksi Otaniemestä ja ollut monella paikkakunnalla: Imatralla, Haminassa ja ennen Ouluun siirtymistäni Kemissä. Urallani olen ollut ensin rakentamassa paperiteollisuutta ja myöhemmin sulkemassa tehtaita. Paperiteollisuudella on ollut iso sija Suomessa ja kun paperin markkina on ollut laskeva, vaikutukset ovat näkyneet täällä isosti”, Mäkimattila jatkaa.

Metsäteollisuus on kuitenkin muutakin, kuin paperia. Alan muut tuoteryhmät ovat ehdottomasti kasvualoja ja niihin teollisuus nyt investoikin. Vaikka kymmenen vuotta sitten metsäteollisuudesta maalailtiin lehtien otsikoissa auringonlaskun alaa, ei alan ammattilainen allekirjoita pessimististä näkymää.

“En tunnista, että metsäteollisuus olisi taantuva ala, päinvastoin! Paperi taantuu, se on selvä, mutta muissa tuoteryhmissä on merkittävää kasvua. Biopohjaiset materiaalit rakentamisessa ja pakkauksissa, elämäntapoihimme liittyvät muutokset ja halu luopua muovista ja edistää hiilineutraaliuden saavuttamista – näiden draivereiden myötä Stora Enson tuotteille näkymät ovat hyvät”, Mäkimattila vakuuttaa.

Hyvien näkymien valossa Nuottasaareen on investoitu merkittävästi ja nyt pohdinnassa on, pitäisikö investoida vielä lisää.

Kartonkituotantoon ei vaihdeta lennosta

Tehtaan tuotantosuunnan muutos ei tapahdu hetkessä, vaan projekti on iso millä tahansa mittarilla. Oulun Stora Enson tehtaalla muutos paperikoneesta kartonkikoneeksi vei vajaa kolme vuotta ja maksoi noin 350 miljoonaa euroa. Tekninen suunnitteluvaihe kesti vuoden ennen varsinaista investointipäätöstä. Kun projekti sai vihreää valoa vuonna 2019, Stora Enson tehdas toimi vielä normaalisti.

“Paperikoneet ja sellutehdas kävi syyskuulle 2020 asti, jolloin tuotanto ajettiin alas. Siihen asti kartonkikonetta ja tehtaan muutostöitä tehtiin käyvien paperikoneiden rinnalla. Rakennusprojekti starttasi kesällä 2019 ja asennustyöt kestivät loppuvuoteen 2020 asti. Tehtaan seisokin aikana meillä oli 2000 henkilöä asentamassa laitosta”, Mäkimattila kertoo.

Katso videolta, miltä yli satametrinen kartonkikone näyttää: 50 kilometriä putkea ja 470 kilometriä sähkökaapelia sisällään pitävä kartonkikone on Stora Enson suurin.

Tehtaan muuttaminen  onkin melkoinen työmaa: ensin on purettava vanhaa alta pois, 10 000 tonnia vanhan tuotantoprosessin materiaaleja. Vanhaa paperikonetta ei siirretty muualle vaan merkittävä osuus siitä toimii nyt tehtaalla kartonkikoneena.

“Käytettyjä paperikoneita on saatavilla maailmalla satamäärin, ei vanhalla paperikoneella ole oikeastaan myyntiarvoa tai käyttöä meidän muillakaan tehtailla. Puretuista osista  jotain tietysti otettiin talteen varaosiksi”, Mäkimattila toteaa.  

Koulutuksella kartonkiammattilaiseksi

Uusi kartonkikone on Stora Enson suurin. Koneen saattaminen tuotantokuntoon oli teknisesti haastava projekti, mutta lähes yhtä mittava työ oli kouluttaa henkilöstö, noin 400 ammattilaista, tehtaan uuden tuotantosuunnan tarpeisiin.

“Koulutusohjelmamme tehtaan henkilöstölle oli massiivinen, mutta se oli myös kiitollinen tehtävä: meillä on aivan upea henkilöstö!”, tyytyväinen tehtaanjohtaja kiittelee.

Koska Oulun kartonkikoneelta valmistuu pakkausmateriaalia elintarviketeollisuudelle, pelkästään elintarviketurvallisuuteen liittyvää koulutusta järjestettiin henkilöstölle yli 9000 tuntia. Oulusta henkilökuntaa kävi myös ammentamassa oppia yhtiön Varkauden tehtaalla, jossa paperikoneen muutos pakkauskartonkiin oli toteutettu aikaisemmin. Kartongin tuotanto käynnistettiin Oulun tehtaalla viime vuoden alussa.

“Startti on mennyt hyvin, olemme saavuttaneet jo kannattavuustavoitteemme. Siihen on vaikuttanut hyvä markkinatilanne ja tietysti tuotteemme, joka on erinomaisen onnistunut”, Mäkimattila myhäilee.

Tuotantoa käynnistäessä moni oululainen huomasi nenässään, että sellunkeitto on tehnyt paluun Nuottasaareen, vaikka keitoksen resepti ja lopputuote ovatkin vaihtuneet. Hajuhaitoista pyritään tehtaalla eroon.

“Teemme parhaamme hajuhaittojen kitkemiseksi. Oululaiset voivat antaa meille suoraa palautetta nettisivujemme kautta, mikäli kokevat tehtaan aiheuttavan haittoja ympäristölle. Kun saamme ilmoituksen haittahavainnosta, pääsemme selvittämään haitan alkuperää nopeasti”, Mäkimattila toteaa.

Kilpailuvaltti laadusta

Tuote Oulun tehtaalla on Stora Enson parhaasta päästä, sillä ainoastaan priimalla pärjää.

“Suomi on kalliin kustannustason maa ja näillä kustannuksilla pitää tehdä myös arvokasta lopputuotetta, mutta olemme kustannustehokas yksikkö. Valmistamamme tuote on yhtiön keihäänkärkituote, joka syntyy hyvästä osaamisesta ja parhaista raaka-aineista. Laatutuote on ominaisuuksiltaan lujaa”, Mäkimattila painottaa.

Stora Enson elintarvikepakkauksilla pyritään korvaamaan muovi elintarviketeollisuudessa – yhdellä kuitupuurekkakuormalla saadaan tehtyä noin neljä rullaa pintakartonkia. Siitä valmistettavat tuotteet, vaikkapa mansikkarasiat, korvaavat 4500 kiloa pakkausmuovia. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla tuotteilla istuu myös Mäkimattilan omaan arvomaailmaan.

“On hienoa, että pääsemme rakentamaan kestävällä pohjalla olevaa tuotantoa”, hän kiittelee.

Jotta muovista päästään pakkausmateriaalina eroon, tarvitaan myös metsänomistajien aktiivisuutta: metsien harvennusrästejä hoitamalla teollisuus saa tarvitsemansa raaka-aineen, eikä tili puukaupoista ole omistajallekaan kovin huono. Harvennuksen tuloksena puut saavat valoa ja tilaa, ja niiden kasvu kiihtyy. Se tarkoittaa, että ne sitovat entistä enemmän hiilidioksidia, joten hiilinielu kasvaa.

Jätti-investointi selvittelyssä

Stora Enso luottaa laadukkaan raaka-aineen saatavuuteen ja myönteiseen markkinakehitykseen siinä määrin, että yhtiö on aloittanut kannattavuusselvityksen Oulun toisen paperikoneen muuntamisesta pakkauskartongin valmistukseen. Parhaillaan käynnissä on hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, johon toivotaan oululaisilta aktiivista osallistumista.

“Nyt meneillään on ympäristövaikutusten arviointi, joka liittyy ympäristöluvan päivittämiseen ja tämä kokonaisuus on tietysti yksi isoimmista edellytyksistä hankkeen etenemiselle. Lisäksi kannattavuusselvityksessä arvioidaan hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus, markkinaselvitys, henkilöstösuunnittelu koulutuksineen ja itse tekninen toteutus – kyllä selvitysvaihe on monipuolinen”, Mäkimattila kuvaa.

Hanke voidaan vielä viimemetreilläkin laittaa jäihin, sillä 900 – 1000 miljoonan euron suurinvestointi vaatii toteutuakseen rivit ojennukseen muuallakin, kuin puutavaralanssissa. Kannattavuusselvitys valmistuu vuoden loppupuolella, varsinainen investointipäätös on yhtiön johdon käsissä. Nuottasaaren tehtaan tulevaisuudennäkymät ovat toki kutkuttavat, mutta Mäkimattila on varsin tyytyväinen myös nykyhetkeen.

“Pohjimmiltani taidan olla aito paperimies – mielialat kulkevat tuotannon tahtiin. Kun kartonkikone käy ja tavara lähtee maailmalle, ei voi olla kuin tyytyväinen”, Mäkimattila naurahtaa.

Nähtäväksi jää, onko tehtaanjohtajalla syytä olla tyytyväinen kahden kartonkikoneen verran. Mikäli investointi toisen kartonkikoneen käynnistämiseen päätetään toteuttaa, tuotanto käynnistyisi vuonna 2025.

Stora Enson toisen kartonkikoneen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvään asukaskyselyyn voi vastata keskiviikkoon 13. huhtikuuta asti tästä linkistä.