Satojen miljoonien Nokia-hankkeen rakentaminen alkaa Linnanmaalla aikaisintaan vuodenvaihteen jälkeen
Nokia Solutions and Asset Management Oy:n nykyinen päärakennus Oulun Ruskossa. Yksikön johtaja Erja Sankari kertoo, että Linnanmaan pitäisi olla valmis vuonna 2025. Kuvat: Sanna Krook
Nokian Oulun yksikön johtaja Erja Sankari kertoo, että Linnanmaan kampushankkeen arkkitehtuurisuunnittelu ja rakentamisen kumppanineuvottelut ovat täydessä käynnissä ja kiinteistön rakentaminen alkaa vuodenvaihteen jälkeen, heti kun Oulun kaupunki saa Ritaharjuntien siirrettyä uuteen paikkaan.
”Mukana neuvotteluissa on tällä hetkellä useampia kumppaniehdokkaita, ja päätökset yhteistyöstä tehdään syksyn ja alkutalven aikana”, Erja Sankari kertoo.
Nokia on suunnitellut, että uusi Linnanmaan 72 000 neliömetrin kampusalue on täysin valmis vuonna 2025.
”Hankkeen työllisyysvaikutuksia emme ole lähteneet ainakaan tässä vaiheessa vielä arvioimaan, koska tulevan rakennuksen kokonaisuus suunnitelmien edetessä vielä elää ja muuttuu. Investoinnin suuruuden olemme itse arvioineet olevan satoja miljoonia. Tarkkaa lukua meillä ei vielä ole siitäkään, koska suunnittelu on kesken”, Erja Sankari kertoo.
Vahva yliopisto Nokialle tärkeä
Oulussa on käyty vilkasta keskustelua yliopiston aikeesta muuttaa Linnanmaalta Raksilaan. Nokialle Oulun yliopiston sijainti ei Sankarin mukaan ole kovin olennainen asia.
”Olemme todenneet, että nytkin olemme täällä Ruskossa, ja yliopisto toimii Linnanmaalla. Meille tällainen etäisyys ei ole asia, jonka vuoksi olisimme jotain erityistä mieltä siitä missä yliopiston tällä alueella pitäisi olla. Tärkeintä on se, että se on elinvoimainen, vahva, siellä on vahvat tekniikan alat, ja että sieltä valmistuu meille ja muille alueen teknologiayrityksille osaavia työntekijöitä”, Sankari toteaa.
Sankari huomauttaa, että myös Nokia itse sijaitsee pian kahdessa eri paikassa, sillä yhtiön Rusko 2 kampuksen tuoreet ja runsaat laboratoriotilat jäävät näillä näkymin Ruskoon. Osa Nokian työntekijöistä siis jää töihin Ruskoon myös uuden kampuksen valmistuttua, eikä hän näe siinä ongelmaa.
”Luotan siihen, että yliopisto miettii sijaintiaan valitessaan eri näkökohdat , ja tekee viisaita ratkaisuja nimenomaan elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta, johon varmaankin sijoittuminen on yksi vaikuttava tekijä,” Erja Sankari sanoo.
Oulussa 2500 työntekijää ja lisää palkataan
Nokia kasvaa Suomessa. Tänäkin vuonna yhtiöllä on tavoitteena kasvaa viidelläsadalla työpaikalla, joihin kolmisensataa ihmistä on tänä vuonna jo palkattu. Yhtiössä toivotaan, että vielä parisataa ihmistä saadaan palkattua vuoden loppuun mennessä. Iso osa näistä työpaikoista tulee tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin ja nimenomaan Ouluun.
”Maajohtajamme Tommi Uitto on todennut, että Suomi on Nokialle erittäin tärkeä 5G-tutkimus- ja tuotekehitysmaa. Tämän mielessä pitäen rakennamme esimerkiksi tämän uuden kampuksen nykyiselle henkilöstölle, mutta siihen tehdään samalla sen verran joustovaraa, että pystymme mahdollisen kasvumme mukana laajentumaan. Itse rakennukseen tulee myös valmius työntekijämäärän kasvuun. Rakennuksen osaltahan tällä hetkellä papereissa on rakennuslupa 72000 neliömetrille”, Sankari avaa Nokian suunnitelmia.
5G-tutkimus- ja tuotekehitystyötä
Nokian ydinbisnestä ovat verkot ja erityisesti Oulun yksikkö on keskittynyt matkapuhelinverkkoihin. Linnanmaalla tullaankin tekemään matkapuhelinverkkoihin liittyvää suunnittelua, tuotekehitystä ja erityisesti alkuvaiheen valmistusta.
”Konkreettisena työnä se tarkoittaa ohjelmistosuunnittelua, piirisuunnittelua, elektroniikkasunnittelua ja laitesuunnittelua. Näillä alueilla meillä on eniten tehtäviä, ja meille on tärkeä löytää tekijöitä näihin tehtäviin. Käymmekin koko ajan keskustelua yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa siitä, miten varmistettaisiin, että opiskelijat suuntautuvat aloille, joilla niin Nokialla kuin monilla muillakin Oulun alueella olisi töitä. Meilläkin useampi sata työpaikkaa Suomessa täytettävänä”, Sankari kertoo.
Nokia lisää ekosysteemin elinvoimaa
Sankari sanoo, että nykyisessä digitalisoituvassa maailmassa avautuu uusia mahdollisuuksia, kun yhdistetään jotain digitaalista, vaikkapa tekoälyä tai data-analyysia johonkin toiseen alueeseen. Sieltä voi syntyä aivan uusia kilpailuetuja, tai uusia yrityksiä. On tärkeää, että alueella on toimiva ekosysteemi, jossa on erilaisia toimijoita – aktiivinen tiedeyhteisö, yliopisto, VTT, ammattikorkeakoulu ja riittävä massa saman alueen yrityksiä, jotka sitten pystyvät yhdessä innovoimaan, keskustelemaan ja löytämään uusia asioita.
”Oulussa on paljon esimerkkejä, joissa erilaisia asioita risteyttämällä on syntynyt uutta liiketoimintaa, ja tämä on Oululle tärkeää. Tällaiset ekosysteemit toki aina tarvitsevat veturiyrityksiä, isompia yrityksiä, joilla on resursseja esimerkiksi teetättää projekteja ja yhdistää eri toimijoita, ja sekin on tietysti myös tärkeä asia Oululle. Nokialla on siinä oma roolinsa. Sellainen ekosysteemin viriilinä pitäminen ja haastaminen,” Erja Sankari sanoo.
Tavoitteena täysi hiilineutraalius
Kampushankkeen suunnittelu on kesken, mutta suunnittelijoille on annettu ohjaavia ajatuksia työn tueksi. Ideana on, että kampuksella korkea teknologia yhdistyy luontoarvoihin, kestävyyteen ja kiertotalouteen. Tarkoitus on, että käytetään mahdollisuuksien mukaan luonnonmateriaaleja, ja tavoitteena on myös täysi hiilineutraalius. Nokia selvittää myös voidaanko hankkeessa ehkä hyödyntää hukkalämpöä vaikkapa alueen kaukolämpöverkossa, tai aurinkoenergiaa innovatiivisemmilla tavoilla kuin aikaisemmin.
”Kantava ajatus on, että uudella kampuksella voimme luoda uudenlaista tulevaisuuden työhyvinvointia. Että haetaan tulevaisuuden työhyvinvointiratkaisua, joka olisi mahdollisimman joustava ja kiva. Ja kun pohjoisessa ollaan, niin haluttaisiin tuoda mukaan pohjoisuutta ja Suomen luontoa, myös kampuksen ympäristösuunnittelussa. Ehkäpä uusi Linnanmaan kampus voi parhaimmillaan olla tulevaisuuden viihtyisän työpaikan malliesimerkki”, Erja Sankari sanoo.
”Tällä alalla pitää olla maailman paras, että pärjää. Se on aika kovaa kilpailua ja toivon että ihmiset kokisivat uuden kampuksen ilmentävän tätä korkean teknologian, luontoarvojen ja kiertotalouden yhdistymistä sekä kovassa kilpailussa pärjäämistä. Että he olisivat ylpeitä siitä”, Sankari vielä toteaa.