Pohjois-Suomen viestit viedään EU:n budjettipöytiin

EU:n pitkän aikavälin talousarvion valmistelu vuosille 2028–2034 on käynnissä, ja Oulun edunvalvonnan toimijat haluavat varmistaa, että Pohjois-Suomen tarpeet huomioidaan jo valmistelun alkumetreillä. Nykyinen, 1,2 biljoonan euron monivuotinen rahoituskehys on voimassa vuoteen 2027 asti. Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava, Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet matkustivat kuluvalla viikolla Brysseliin tiiviin vaikuttamiskierroksen merkeissä.

Delegaation ohjelmassa on tapaamisia muun muassa Euroopan komission sisämarkkina- ja teollisuuspääosaston, suomalaisten europarlamentaarikkojen sekä komissaari Henna Virkkusen kabinetin kanssa.

”Komission tavoite on tehdä budjetista yksinkertaisempi, joustavampi ja vaikuttavampi. Tavoite on kannatettava, mutta samalla on huolehdittava alueiden vaikutusmahdollisuuksista. Koheesiopolitiikka on Pohjois-Suomelle elintärkeää – jos Suomi saa vain yhden rahoituspaketin, on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Harvaan asuttujen alueiden erityisasema on turvattava, jotta koko Suomi voi kehittyä tasapainoisesti”, maakuntajohtaja Jussi Rämet painottaa.

Uuden komission poliittiset painopisteet kohdistuvat muun muassa puolustukseen, kestävään vaurauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Oulussa seurataan erityisesti komission esittelemää kilpailukyvyn kompassia, jonka keskiössä ovat innovaatio, vihreä siirtymä ja turvallisuus – kaikki teemoja, jotka ovat keskeisiä myös Oulun EU-vaikuttamisessa.

”EU-rahoituksen merkitys tutkimukselle ja tuotekehitykselle on ratkaiseva. Erityisesti langattoman teknologian ja puolustukseen soveltuvien huipputeknologioiden kehittäminen Oulussa tukee koko Euroopan kilpailukykyä ja teknologista suvereniteettia. Oulu on 6G-kehityksen edelläkävijä, ja haluamme, että EU panostaa jatkossakin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan”, toteaa yliopiston rehtori Arto Maaninen.

Oulussa panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan enemmän kuin missään muualla Suomessa – yli 3 515 euroa asukasta kohden, mikä on yli 1,5-kertainen määrä verrattuna esimerkiksi Helsingin seutuun.

Myös liikenneverkkoihin liittyvä EU-rahoitus nousee tapaamisissa esiin. Erillinen EU-tasoinen rahoitusinstrumentti halutaan varmistaa myös tulevalle rahoituskaudelle. Erityisen tärkeänä Perämerenkaarella nähdään eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ouluun asti sekä raideyhteyksien kehittäminen Atlantille.

”Ilman vahvaa EU-rahoitusta TEN-T-liikenneverkkojen kehittäminen ei etene – kyse on investoinneista, jotka vahvistavat koko Euroopan kriisinkestävyyttä. Suomen asema EU:n ja Naton ulkorajana tekee liikenneinvestoinneista koko Euroopan yhteisen strategisen kysymyksen. Tarvitsemme toimivia liikenneverkkoja erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden vauhdittamiseksi”, sanoo kaupunginjohtaja Ari Alatossava.

Tapaamisten yhteydessä kaupunginjohtaja on tuonut esiin myös kaupunkien keskeistä roolia Euroopan vihreässä siirtymässä – liikenneverkkojen lisäksi tarvitaan kestävää kaupunkisuunnittelua.

”Pohjois-Suomessa edetään vetytalouden ja vihreän energiatuotannon kanssa vauhdilla. EU:n talousarvioneuvotteluissa haluamme varmistaa investointeihin tarvittavat resurssit myös kaupunkien kestävään infrastruktuuriin, jotka samalla luovat kilpailukykyä ja uusia vientimahdollisuuksia elinkeinoelämälle”, Alatossava huomauttaa.

Yhteistyötä Pohjois-Suomen puolesta

Edunvalvontaa yliopiston, kaupungin ja maakuntaliiton yhteistyönä on tehty Oulussa jo useiden vuosien ajan – Orpon hallituskaudella erityisesti Pohjoisen ohjelman valmistelussa. Pohjois-Suomen osaamiseen panostaminen ja kansainvälisten osaajien houkuttelu on ollut edunvalvonnan keskeinen teema myös kansallisesti, ja samaa viestiä viedään nyt kansainvälisesti.

”Osaamisen kehittäminen ja osaajien houkuttelu ovat edellytyksiä sille, että pohjoisen mahdollisuudet tuovat aidosti kilpailukykyä Euroopalle”, Alatossava muistuttaa.

Vaikuttamistyössä Oulu puhuu yhtenä rintamana. Vaikka jokainen organisaatio tuo esiin oman näkökulmansa, tavoite on yhteinen: varmistaa, että Pohjois-Suomen ääni kuuluu EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelussa.