Pimeä, syksyinen suo voi olla intialaiselle suuri elämys – Pohjois-Pohjanmaalla uskotaan matkailuvetovoimaan, mutta pullonkauloja on avattava yhteistyöllä

Oulun Matkailufoorumi ja Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti yhdistyvät tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan matkailufoorumiksi, jonka järjestivät BusinessOulu, Oulun kauppakamari, Oulun Matkailu Oy ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto.

Hotelli Lasaretissa järjestetyssä tapahtumassa pohdittiin muun muassa heikentyneiden lentoyhteyksien aiheuttamia saavutettavuusongelmia sekä sitä, miten Pohjois-Pohjanmaan eri matkailukohteiden ympärivuotista vetovoimaa voitaisiin parantaa.

Jälkimmäisestä tarjosi ehkä hieman yllättävänkin esimerkin matkailufoorumin paneelikeskustelussa Saaga Travelin kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava Johanna Salmela.

”Meidän pitää kehittää sellaisia tuotteita, jotka eivät ole riippuvaisia kelistä vaan toimivat silloinkin, kun sataa, on kylmää ja märkää. On tiettyjä asiakaskansallisuuksia, jotka matkustavat mielellään näinä meidän mielestämme ehkä epäsuotuisina ajankohtina – esimerkiksi intialaiset”, Salmela huomautti.

”Meillä oli viime viikolla intialainen ryhmä, 45 henkilöä, jotka veimme suolle illalla kahdeksan aikaan. Emme meinanneet millään saada heitä sieltä pois, kello tuli jo puoli kaksitoista. Tämä ryhmä makoili suolla, halaili puita, lauloi nuotion äärellä omia laulujaan. He hyppivät kohmeisella suolla, joka hyllyi kymmenien metrien säteellä. Heillä oli tosi hauskaa, ja he ottivat paljon selfieitä. Oululaiset olivat samaan aikaan lämpimissä pirteissään, että ’en varmana mene ulos’”, Salmela kertoi ja totesi, että heikkouksina pidetyistä asioista voi löytyä myös vahvuuksia.

Konkreettisena toimena matkailukauden laajentamiseksi Salmela esitti, että koulujen kesälomakautta siirrettäisiin Suomessakin pitemmälle elokuuhun, mikä auttaisi pitämään matkailupalveluja pitempään auki ja palvelisi myös kansainvälisiä matkailijoita. Tätä kannattaa moni matkailualalla.

Vetovoimaan uskotaan

Kansainvälisen vetovoiman osalta Pohjois-Pohjanmaa mielletään joskus väliinputoajaksi Lapin ja Etelä-Suomen kohteiden keskellä, mutta paikallisilla toimijoilla on uskoa siihen, että tulijoita riittää myös näille korkeuksille.

”Kun katsotaan trendejä, mitä matkailussa on ympäri maailmaa, hyvinvointimatkailu ja luontomatkailu ovat nousevia, samoin hiilineutraalius ja kestävät tavat matkustaa. Kyllä tällä seudulla on aika paljon mahdollisuuksia juuri näistä näkökulmista”, VR Groupilla digitaalisten palvelujen kehittämistä johtava Tiina Honkanen sanoi.

”Meillä on luontokohteita, joita voi kokea passiivisesti tai aktiivisesti, meiltä löytyy kulttuurihistoriaa ja kaupunki, jota voi kokea monin eri tavoin. Meillä on kaikki mahdollisuudet ja ne monipuoliset vetovoimatekijät, joista Suomi tunnetaan. Potentiaalia on, mutta tällä hetkellä se ei ole ehkä vielä toteutunut täysimittaisesti”, Saaga Travelin Salmela totesi.

Kalajoen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Seija Vesala muistutti, että matkailijoiden tuomiseen tarvitaan myös rahallista panostusta.

”Pelkkä luonto ei riitä, koska majoittumaankin pitää jonnekin päästä ja ruokaillakin pitää. Jos kunnat tai matkakohteet haluavat kehittyä, niin investointeja tarvitaan aika runsaasti. Lisäksi meidän pitää löytää oma identiteettimme. Lapissa se on selkeä, mutta meillä se on ehkä vähän hakusessa”, Vesala sanoi ja totesi, että identiteettiin määrittelyssä vaaditaan eri toimijoiden yhteistyötä.

Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors käänsi näkökulmaa koko Suomen matkailun tilanteeseen, jossa ollaan jäämässä huolestuttavasti jälkeen muista pohjoismaista, mikä osaltaan heijastuu myös Pohjois-Pohjanmaalle.

”Saavutettavuus on yksi tekijä, mutta vielä tärkeämpi asia ovat julkiset investoinnit matkailuelinkeinon  edistämiseksi Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Suomessa olemme ihan eri sarjassa, mikkihiiri-luokassa”, Lindfors sanoi.

Kun matkailufoorumin osallistujilta kysyttiin Kahoot-sovelluksena avulla reaaliaikaisesti, onko Pohjois-Pohjanmaa helposti saavutettavissa oleva matkailualue nykyisillä matkaketjuilla, 55 prosenttia vastaajista vastasi ”osittain”, 30 prosenttia ”ei” ja 15 prosenttia ”kyllä”. Vastaavalla tavalla tehdyssä kyselystä matkailun pullonkauloista esiin nousivat nimenomaan saavutettavuus ja ongelmat lentoyhteyksissä.

”Jos aikaisemmin vahvuutemme oli 14 päivittäistä lentoyhteyttä suoraan Helsingistä ja edullisemmin kuin Lappiin, millä voitiin markkinoida Oulua, niin nythän tästä on tullut enemmänkin ongelma. Matkanjärjestäjiltä tulee palautetta, että tänne ei saa lentoja, koneet ovat pieniä ja liput järjettömän hintaisia”, Saaga Travelin Salmela sanoi.

Matkaketjuista huolehdittava

Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors huomautti, että omatoimimatkailu on kansainvälisesti voimakkaassa kasvussa. Se tarkoittaa, että matkaketjujen toimivuudesta on pidettävä huolta joka tasolla, bussiliikenteestä lähtien. Kalajoen Matkailuyhdistyksen Seija Vesala havainnollisti asiaa omalla esimerkillä:

”Jos joku lähtee Briteistä tai Saksasta Kalajoelle, niin melko guru täytyy olla, että julkisella liikenteellä löytää tiensä perille. Varsinkin jos sattuu olemaan ilta, ja tiistai”, Vesala lohkaisi.

Saaga Travelin Salmela huomautti lisäksi, että matkailijat eivät piittaa maakunnan tai edes valtakunnan rajoista: samat ryhmät sukkuloivat eri puolilla pohjoista. Tämä edellyttää alan toimijoilta joustavuutta ja yhteistyökykyä. Siinä on Salmelan mukaan edistytty viime vuosina huomattavasti.

Pohjois-Suomen kansainvälisiin lentoyhteyksiin on pian tulossa merkittävä parannus, kun Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Münchenin ja Oulun välillä 16. joulukuuta. Lentoja operoidaan maaliskuun loppuun saakka keskiviikkoisin ja lauantaisin. Alueelle odotetaan tulevana talvena tuhansia uusia matkailijoita Saksan alueelta.