Pohjoinen voi toimia koko maan talouden veturina, todettiin maakuntapäivillä Oulussa
Yksi maakuntapäivien puhujista oli Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pohjois-Pohjanmaalla menee maakunnallisessa vertailussa hyvin, vaikka huolenaiheitakin on taloudellisten suhdanteiden ja rakenteellisten uudistusten takia. Vihreän siirtymän merkityksen pohjoisen elinvoimalle uskotaan kasvavan entisestään.
”Muutos on murtanut nyt monta aluetta, mutta sitten on alueita, joissa on säilynyt paljon sitä hyvää, mitä muualla oli ennen. Esimerkiksi Oulussa haisee vielä ihan hirveän pahalle. Se on kuulkaa harvinaista herkkua tässä maassa tänä päivänä”, nykyisyysselittäjän tittelillä esiintynyt puhuja Petri Rajaniemi huomautti esityksessään Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulun teatterissa tiistaina.
Hän lisäsi, että vanhan perusteollisuuden päälle on Oulun alueella rakentunut paljon ”uutta hyvää”, ja modernilla osaamisella ja tietynlaisella tienraivaamisella on pohjoisessa pitkät historialliset perinteet.
”Älkää vain sotkeko ajatuksissanne tätä aluetta samaan ketjuun taantuvien maakuntien kanssa”, rovaniemeläislähtöinen Rajaniemi tähdensi maakuntavaikuttajista koostuneelle yleisölleen.
Alkuviikosta pidetyillä maakuntapäivillä todettiinkin monesta suusta, että Pohjois-Pohjanmaalla menee maakunnallisessa vertailussa varsin hyvin, vaikka kuntien keskinäiset erot ovat suuret ja taloudelliset suhdanteet sekä rakenteelliset uudistukset aiheuttavat haasteita.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo totesi, että tämänhetkisessä maailmantilanteessa ”kartta on kääntynyt ylösalaisin” ja ”pohjoinen on uusi musta”.
”Tarkoitan sitä, että pohjoisella on kaikki mahdollisuudet toimia koko Suomen talouden veturina seuraavina vuosina, ja varsinkin taantuma-ajan värittäjänä”, Ylitalo sanoi.
”Jokainen voi laskea, että jos Pohjois-Suomen alueella tehdään jopa kymmenien miljardien edestä investointeja, mikä merkitys meillä maakuntana on sille, että tämän maan talous ei sukella voimakkaammin”, hän lisäsi.
Maanantaina maakuntapäivillä puhunut OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio totesi, että tällä vuosikymmenellä vain kolmessa maakunnassa talouskasvu on ollut nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin: Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
”Voitte kuvitella, että kun vastaavia tilaisuuksia pidetään Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa tai Kainuussa, nämä (kaavio)kuvat ovat paljon surullisemman näköisiä”, Ritakallio sanoi.
Pohjoinen ohjelma käyntiin
Pohjoisen merkitys on kirjattu myös hallitusohjemaan.
Strategiaosaston osastopäällikkö Harri Martikainen valtioneuvoston kansliasta totesi, että parhaillaan käynnistettävällä Pohjoisen ohjelmalla vahvistetaan pohjoisen kilpailukykyä ja kestävän kasvun potentiaalia yli rajojen. Päämääränä on globaalistikin merkittävä kasvuvyöhyke, joka tukevoittaa koko Suomen kilpailukykyä.
”Pohjois-Suomessa on suuret mahdollisuudet teollisuuden merkittäviin lisäinvestointeihin ja muuhun elinvoiman ja kasvun vahvistamiseen koko alueella. Pohjoisessa on alueellisen, tiiviin yhteistyön valmiuksia”, Martikainen sanoi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) toi hallituksen tervehdyksen maakuntapäiville.
Ministeri haluaa konkretiaa
Maanantaina maakuntapäivillä vieraillut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ei luvannut omasta ministeriöstään Pohjois-Pohjanmaalle mitään erityiskohtelua, vaikka pohjoisen liikenneyhteydet nähdään myös hallitusohjelmassa tärkeinä. Valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa päivitetään ministerin mukaan huoltovarmuustekijöitä korostaen.
”Meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta meidän on myös pakko säästää”, Ranne sanoi viitaten sekä valtion kokonaisvelkaan että tiestön ja infran korjausvelkaan.
Pohjois-Pohjanmaalle Ranne antoi kehuja siitä, että täällä ”ollaan konkreettisia” eikä haaveilla turhista.
”Faktat pöytään: konkreettisia suunnitelmia, konkreettisia aikataulutuksia. Sitten voidaan varmasti päästä yhdessä eteenpäin hyvään lopputulokseen, siihen että Suomi kasvaa ja Pohjois-Pohjanmaa kasvaa.”
Tuulivoimalla jo valtava merkitys
Maakuntapäivillä korostettiin useaan otteeseen vihreän siirtymän ja puhtaan energiantuotannon antamaa elinvoimaa ja mahdollisuuksia pohjoiselle. Esimerkiksi tuulivoimasta on tullut monelle kunnalle olennainen verotulojen lähde ja muidenkin investointien mahdollistaja.
”Pohjois-Pohjanmaalla investoitiin 1,5 miljardia euroa tuulivoimaan vuonna 2022. Se on aivan valtava summa”, maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo huomautti, mutta myönsi, että tuulivoimainvestoinnit eivät ole jakautuneet maakunnan sisällä alueellisesti kovin tasaisesti.
Samaan kiinnitti huomiota Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen omassa puheenvuorossaan.
”Pohjois-Pohjanmaa näyttää olevan vihreän siirtymän osalta voittaja”, Pentikäinen totesi ja huomautti, että investoinnit painottuvat Pohjois-Pohjanmaalla vastaavalla tavalla länsipuolelle kuin koko maassakin. Esimerkiksi Pohjanmaalle kaavaillut investoinnit ovat satakertaiset verrattuna Pohjois-Karjalaan.
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) huomautti omassa puheenvuorossaan, että koko Suomella on nyt ja tulevaisuudessa erinomaiset mahdollisuudet päästöttömässä energiassa, vaikka vielä toistakymmentä vuotta sitten bioenergiaa ja tuulivoimaa helposti vähäteltiin jopa naureskellen.
”Bioenergia on tällä hetkellä Suomen suurin energianlähde. Tuulivoima on tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti edullisinta sähköä, sitä ei ole moneen vuoteen kenenkään tarvinnut tukea. Päästötön sähkö on Suomelle erittäin suuri valtti, kun katsotaan, mihin maailmalla investoidaan”, Pekkarinen painotti.
Tekijöitä tarvitaan
Alueen työllisyydestä, työvoimasta ja tulevaisuuden huoltosuhteesta kannettiin huolta monessa puheenvuorossa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo otti voimakkaasti kantaa työperäisen maahanmuuton puolesta:
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoa tapa, jolla huoltosuhde saadaan kääntymään, on maahanmuutto. Uskallankin esittää, että Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan työperäisen maahanmuuton strategia. Kaikkien kuntien ja viranomaisten täytyy pohtia, miten tänne saadaan tekijöitä – eikä se ole vain Pohjois-Pohjanmaan, vaan kaikkien pohjoisen maakuntien asia”, Ylitalo sanoi.
”Tätä voi olla riskialtistakin näin sanoa, mutta se on ihan tätä päivää ja totta: muuten täällä ei pärjätä.”
Maakuntajohtaja Jussi Rämet totesi maakuntapäivien lopuksi, että Pohjois-Pohjanmaan liitto ei säästösyistä järjestä ensi tammikuussa perinteistä maakunnallista loppiaisvastaanottoa. Rämetin mukaan ensi vuoden maakuntapäivätkin on aikomus uudistaa Pohjois-Pohjanmaan päiviksi, joihin voidaan yhdistää loppiaisvastaanoton elementtejä.