Pohjoinen Suomi huolissaan alueensa väyläverkon kehittämisestä vuoteen 2030
Pohjois-Pohjanmaan liitto on tyytymätön valtion väyläverkon investointiohjelmaan, joka ei sen mielestä huomioi pohjoisen Suomen tarpeita eikä tunnista tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuva: arkisto/Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Investointiohjelma ei liiton mukaan toteuta pohjoisen Suomen osalta Liikenne12-suunnitelman mukaisia tavoitteita saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden osalta. Sen mielestä investointiohjelmassa tulee huomioida merkittävästi muuttunut toimintaympäristö ja sen pohjoisten yhteyksien elintärkeä rooli huoltovarmuudessa, kansainvälisessä liikennepolitiikassa ja kansainvälisessä logistisessa asemassa.
Pohjoisen Suomen osalta on investointiohjelman jatkovalmistelussa huomioitava erityisesti pääradan Ylivieska–Oulu-yhteysvälin kehittäminen aloittaen Liminka–Oulu-kaksoisraiteen rakentamisella sekä investoinnit valtatien 4 kehittämiseen.
”Pohjois-Suomessa meneillään ja vireillä olevien elinkeinoelämän investointien tulisi näkyä aivan toisella painoarvolla väyläverkon investointiohjelmassa. Myös energiatalouteen liittyvä voimakas murros edellyttää välittömiä investointeja väyläinfraan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa”, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo.
Sitoutuminen riittämätön
Väyläviraston investointiohjelma ei liiton mukaan myöskään toteuta Euroopan Unionin liikennepoliittisia tavoitteita Pohjois-Suomen osalta. Ten-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on merkittävä kansallinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.
”Pääradan ja Nelostien kehittämiseen on sitouduttu osana kansainvälistä liikennepolitiikkaa ja nyt tämä sitoutuminen loistaa suunnitelmasta poissaolollaan”, Ylitalo korostaa.
Ten-T-ydinverkkokäytävien pohjoiset osuudet tulee liiton mielestä huomioida investointiohjelmassa, jotta kapean kansallisen rahoituksen lisäksi saadaan hyödynnettyä EU:n Cef2-rahoitusta täysimääräisesti. Suomi on sitoutunut rakentamaan Ten-T-ydinverkon omalta osaltaan asetuksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto arvoi, ettei budjettirahoitus tule riittämään vaateiden täyttämiseen.
Tiestö on huoltovarmuustekijä
Liiton mukaan tieverkoston liikennöitävyys on viime vuosina rapautunut. Yleisten toimintaedellytysten sekä yritysten ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on äärimmäisen tärkeää ylläpitää pääväylien lisäksi toimivaa alempitasoista tieverkkoa. Kotimaisen ja hajautetusti tuotetun bioenergian ja puunsaannin turvaaminen edellyttää vähäliikenteisen tieverkon ylläpitoa. Maatalouden toimivuus ja kotimaisen ruuan tuotanto nojautuu vahvasti tieverkkoon.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle suunniteltujen merkittävien metsä- ja energiasektorin investointien seurauksena raskaiden kuljetusten määrä alemmalla tieverkolla lisääntyy.
”Esitetty investointiohjelma on pohjoisen Suomen osalta kestämätön. Esitetty Väyläviraston näkemys ei vastaa alueen näkemystä tarpeista. Ohjelma ei voi toimia valtion talousarviovalmistelun pohjana”, painottaa Jussi Ylitalo.