Pitkästä odotuksesta oli hyötyäkin Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamiselle – suunnitelmien valmiusaste on poikkeuksellisen hyvä

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustyöt pääsivät alkuun pari viikkoa sitten. Kolme kesäkautta kestävän rakentamisen päätteeksi valmistuu Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille noin 8,4 kilometriä pitkä tieyhteys, johon kuuluu pengertien lisäksi kaksi noin 750 metrin pituista siltaa. Avajaisia on tarkoitus viettää loppuvuodesta 2026.

Hailuodon ja mantereen yhdistävä tieyhteys on ollut suunnitelmissa jo vuosikymmeniä, ja vielä viime vaiheissakin Väylävirasto kumppaneineen joutui odottamaan vuosia rakentamisen aloittamista, kun vesiluvasta tehtyä valitusta käsiteltiin oikeusasteissa. Vesilupa sai lopulta lainvoiman korkeimmassa hallinto-oikeudessa viime tammikuussa.

Keskiviikkona pidetyssä hankkeen alkuseminaarissa Peuhun kartanossa Oulunsalossa olikin aistittavissa helpottunut tunnelma, kun rakennustyöt on vihdoin saatu aloitettua ja projekti on siirtynyt kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Paikalla oli Väyläviraston ja ELY-keskuksen sekä hankkeen toteuttavan allianssin edustajien lisäksi kunnallisjohtoa niin Oulun kuin Hailuodon puolelta.

Seminaarissa vieraillut Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman kuvaili hanketta historialliseksi ja totesi, että lauttaliikenteen korvatessaan kiinteä yhteys tuo Hailuodon vihdoin tasavertaiseksi muiden Oulun seudun kuntien kanssa. Kiinteä yhteys on myös pitkällä tähtäimellä edullisempi ratkaisu kuin lauttaliikenteen ylläpitäminen. Kiinteän yhteyden kustannusarvio on 121 miljoonaa euroa.

”Nykyiset lautat ovat muutaman vuoden kuluttua käyttöikänsä päässä, ja lauttaliikenteen jatkaminen edellyttäisi lähivuosina kalliita ratkaisuja”, Wihlman muistutti. Väylävirastossa on laskettu, että kiinteä yhteys maksaa itsensä takaisin 15–20 vuodessa.

Hän kiitteli hankkeen hyvin sujunutta allianssiyhteistyötä, jossa Väylävirasto on tilaaja, GRK Suomi rakennuttajaosapuoli sekä AFRY Finland ja A-Insinöörit suunnittelijaosapuolia.

”Hanke työllistää rakentamisen aikana satoja eri alojen ammattilaisia, yhteensä 500–600 henkilötyövuoden verran. Lisäksi vaikutus alueen talouteen muun muassa välillisinä työllisyysvaikutuksina on merkittävä”, Wihlman totesi.

Projektiin on tuonut epävarmuutta valituskierroksen lisäksi koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kustannusten nousu. AFRY:n Infra-liiketoimintayksikön johtaja Mikko Inkalan mukaan mukana olleiden motivaation ja henkilöstön pysyvyyden kannalta oli olennaista, että allianssi päätti poikkeuksellisesti jatkaa rakennussuunnittelua ja koerakentamista, vaikka valitusprosessi oli kesken.

”Normaalistihan allianssi ei tee kehitysvaiheessa lopullisia toteutussuunnitelmia, mutta me lähdimme niitä tekemään, ja se piti osaltaan porukan motivaatiota yllä”, Inkala kertoi ja kiitteli tilaajana toimivaa Väylävirastoa rohkeudesta asiassa.

”Meillä on nyt todella perusteellisesti integroitunut ja perehtynyt henkilöstö hankkeessa ja erittäin yksityiskohtaiset työsuunnitelmat. Normaalisti kun allianssihankkeessa lyödään kuokka maahan, rakennus- eli toteutussuunnitelmien valmiusaste on 5–10 prosentin luokkaa. Meillä se on 70–80 prosenttia”, Inkala kertoi.

Ympäristövaikutuksia minimoidaan

Hanketta on myös vastustettu, muun muassa luonnonsuojelusyistä. Pitkäksi venyneen kehitys- ja valmisteluvaiheen hyviä puolia on sekin, että on ehditty kerätä paljon dataa alueen luonnosta ja vaikutukset siihen pystytään paremmin ottamaan huomioon.

”Kiinteä yhteys on pyritty sovittamaan maisemaan mahdollisimman hyvin ja suunnittelussa on huomioitu alueen herkkä ja suojeltu luonto ja meriympäristö. Lisäksi rakenneratkaisuissa on huomioitu vaativat meriolosuhteet. Ympäristövaikutukset ovat hankkeen keskeinen riskienhallintakokonaisuus. Suunnittelun aikana ja luvitusvaiheessa on tehty laajasti uusia luontoselvityksiä ja virtausmallinnuksia sekä käytetty hyväksi aiemmin tehtyjä selvityksiä”, Väyläviraston pääjohtaja Wihlman korosti.

Hän totesi, että rakentamisaikana tapahtuu jonkin verran muun muassa veden samentumista, mutta se on otettu huomioon vesiluvan ehdoissa ja sitä seurataan säännöllisesti yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.

”Kiinteä yhteys aiheuttaa paikallisia ympäristömuutoksia, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi heikennä suojeltuja kohteita tai ympäristöarvoja. Tavoitteena on, että suorat vaikutukset merialueeseen ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi”, Wihlman sanoi.

Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski totesi hankkeen olevan kuntalaisille ja kunnan kehittämiselle erittäin tärkeä.

”Kiinteä yhteys sujuvoittaa Hailuodossa koko- ja osa-aikaisesti asuvien ja työssäkäyvien arkea, kun kulku saareen on mahdollista ympäri vuorokauden. Yhteys parantaa Hailuodossa asuvien lähtökohtaista turvallisuutta nopeuttamalla sairaanhoitoa sekä palo- ja pelastustoimintaa. Se myös luo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle ja työssäkäynnille sekä paikallisen aluetalouden paikkaperustaiselle kehittämiselle”, Alikoski luetteli hankkeen hyötyjä.

Kiinteä yhteys ei aivan ehdi valmistua Hailuodon kunnan 160-vuotisjuhliin vuodelle 2025, mutta hanketta toteuttavalla allianssilla oli jo kerrottavanaan lupaavia uutisia rakennustöiden etenemisestä.

”Pengertä on syntynyt jo hyvän matkaa, vaikka on vasta muutama viikko toteutusvaihetta kulunut. Tänä aamuna itse asiassa kuulin, että jonkun arvion mukaan nyt ollaan jo 1–2 päivää edellä aikataulusta”, A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Timo Saanio paljasti.