Pasi Vuorio siirtyi ict-etätöihin Oulusta Espanjaan: ”Hyvä ohjelmoija on yhtä hyvä Kajaanissa tai Mijasissa kuin Oulussakin”

Pasi Vuorio muutti Mijaksen rannikkokaupunkiin Andalusiaan pari kuukautta sitten.

Mikä sai sinut muuttamaan Espanjaan?

”Vaikeiden ja masentavien pandemiavuosien jälkeen halusimme etsiä isompaa muutosta ja uusia kokemuksia koko perheelle. Nyt kun etätyöstä on tullut hyödyke, emme nähneet mitään syytä, miksi meidän pitäisi viivyttää pitkäaikaista unelmaamme. Tietenkin ilmastolla oli suuri merkitys kohteen valinnassa. Ulkomailla asuminen antaa meille unohtumattomia hetkiä ja suuren edun lapsillemme nykymaailmassa.”

Millainen kokemus se on tähän asti ollut?

”Olen ollut innoissani nähdessäni yhteisön kiinnostuksen ja tuen täällä. Vähän kuin mitä kohtasin Oulun startup-skenessä 10-15 vuotta sitten. Ihmiset todella haluavat auttaa ja olla yhteydessä sinuun.”

”Luonnollisesti paikallisten kanssa on aina viestintäkuilu, kun espanjaa ei voi vielä hallita, mikä on yksi asia, jonka haluaisin muuttaa ensi vuonna. Mutta kaiken kaikkiaan elämäni täällä on paljon aktiivisempaa ja nautin siitä paljon!”

Mitkä ovat mielestäsi etätyön hyvät ja huonot puolet?

”Vaikka muutin tänne, olen edelleen suuri kasvokkain tehtävän tiimityön ja toimistojen puolestapuhuja. Kaipaan sitä paljon. Tiimini on kuitenkin levinnyt ympäri Suomea ja Eurooppaa, joten työskentelisin pääosin etänä, vaikka olisin vielä Oulussa.”

”Mielestäni etätyön suurin etu on se, että ei ole sidottu maantieteellisiin rajoihin esimerkiksi uusien osaajien palkkaamisessa. Hyvä ohjelmoija on yhtä hyvä Kajaanissa tai Mijasissa kuin Oulussa. Suurin huijaus, kuten näen sen, on henkinen osa. Me ihmiset olemme sosiaalisia lajeja, jotka vaativat kosketusta muihin.”

”Tämän kontaktin korvaaminen digitaalisilla menetelmillä ei ole niin helppoa kaikille – kuten minulle. Tunnen monia introvertteja koodaajia, jotka ovat innoissaan, mutta olen silti huolissani pitkän aikavälin vaikutuksista alueesi rajoittamiseen vain kotiisi. Mielisairaussairaudet ovat jo nyt suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja, enkä näe sen menevän paremmin ilman todellisia ihmisyhteyksiä.”

Miten kuvailisit koodauksen ja ohjelmistorakentamisen muutoksia työurasi aikana?

”Mielenkiintoinen kysymys. Sanoisin, että onnistuneen ohjelmistokehityksen perusta on säilynyt, mutta kaikki sen ympärillä on muuttunut. Menestys rakentuu edelleen hyvän järjestelmäajattelun/-suunnittelun ja työtä tekevien ihmisten varaan. Kaikki uudet hypeet ja menetelmät ovat vain ohut koriste siitä todellisesta ymmärryksestä, jota olemme rakentaneet vuosikymmeniä, eivätkä ne oikeastaan ole mitään uutta.

”Suurin muutos työssäni on ollut kehykset ja kirjastot. Nykyään harvoin toteutamme mitään täysin tyhjästä. Ohjelmistokehityksen senioriteetissa on nykyään kyse verkkotunnuksen, olemassa olevien rakennuspalikoiden ja -työkalujen tuntemisesta sekä niiden tehokkaasta käytöstä. Tavallaan tämä on kultaista aikaa ohjelmistoarkkitehdeille, sillä voimme tehdä suuren osan työstä koskematta koodiin.”

Oletko samaa mieltä, kuten moni asiantuntija, että tekoälytyökalujen käytöllä on yhä tärkeämpi rooli lähitulevaisuudessa?

”Kyllä, olen täysin samaa mieltä. Ja odotan, että ”täyden pinon” kirjastoja on enemmän sen sijaan, että ratkaistaan vain osittaisia ja triviaaleja ongelmia, kuten käyttöliittymäkomponenttien rakentaminen. Vähän kuin nykyiset SaaS-työkalut, mutta integroituneempi omaan kehitys- ja isännöintiympäristöösi.”

Millaisena näet ohjelmistokehityksen tulevaisuuden yleisellä tasolla?

”Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä yksinkertaisempaan ja helpompaan työhön, mutta olemme silti nähneet täysin uusien ja monimutkaisten käyttöliittymäkirjastojen nousun. Nyt on harvinaista, että yksi henkilö hallitsee sekä taka- että etupään kehittämisen, mikä on vähentänyt kehitystyön tuottavuutta. Ilman hyviä kirjastoja olisimme menneet taaksepäin. Luulen, että tämä johtuu siitä, että teollisuutta johtavat suuret yritykset, joilla on erilaiset resurssit ja ongelmat kuin meillä muilla 99 prosentilla.”

”Uskon, että jossain vaiheessa näemme jälleen tuottavampien kehitysympäristöjen ja -kehysten nousun, ehkä tekoälyn ja koneoppimisen ohjaamana. Ja kun näin tapahtuu, voi olla, että sen sijaan, että meillä olisi vaikeuksia saada uutta työvoimaa, saatamme sen sijaan nähdä monia silloin vanhoja kehittäjiä työttöminä.

Mikä on näkemyksesi Oulun ict-alasta ja sen kehityksestä?

”Oulun 1990- ja 2000-luvuilla rakentama insinööriperusta on mahtava. Nokian lisäksi myös muita tekniikan edelläkävijöitä, kuten Polar ja teleyritykset. Meillä on ihmisiä, joita pyydetään keksimään ratkaisuja suuriin ongelmiin pelkän ulkoistamisen sijaan. Haluaisin ehdottomasti nähdä tämän perinnön jatkumisen.

”Tarvitsemme lisää tuoteyrityksiä ja startup-yrityksiä, jotka voivat rakentaa jotain ainutlaatuista, kuten Oura nykyään. Vasta sitten voimme kilpailla saadaksemme alan parhaat aivot tänne.”

Mitä viisaita viisaita sanoja sinulla on Oulun ict-yrityksille?

”Nosta tavoitetasoasi – tähtää tähtiin ja laskeudu kuuhun!”

Lopuksi, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

”Palaan Ouluun ensi kesänä, ainakin väliaikaisesti. Emme ole vielä tehneet suuria suunnitelmia ja sitoumuksia tulevaisuutta varten. Voi olla, että jos koko perhe pitää siitä täällä, jäämme vielä muutamaksi vuodeksi. Mutta Espanjan kaikkien aikojen kuumimman kesän jälkeen olen varma, että vietämme kesät mieluummin kotona Oulussa!”

”Kun olen asunut Oulussa 47 vuotta, en usko, että jätän sitä koskaan lopullisesti – se on edelleen kotimme.”