Oulussa pantiin vauhtia Perämerenkaaren liikenteen kehittämiseen – Haaparannan puolelle päästäneen pian raiteita pitkin

Oulun Tullisalissa on torstaina ja perjantaina pidetty arvovaltaista Pohjois-Euroopan liikennefoorumia. Sen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa rajat ylittävää yhteistyötä, jolla saadaan Perämerenkaaren henkilö- ja tavaraliikennettä sujuvammaksi. Seminaarissa todettiin monesta suusta, että asia nyt geopoliittisista ja huoltovarmuussyistä entistäkin tärkeämpi ja kiireellisempi.

Perämerenkaaren toimijat ovat parin viime vuoden ajan tehneet alueelle yhteistä visiota vuodeksi 2040, ja Oulun foorumi toimi eräänlaisena lähtölaukauksena konkreettisille yhteistyötoimille, joilla pyritään edistämään koko alueen elinvoimaa tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välistä liikennöintiä vaikeuttaa esimerkiksi erilainen raideleveys, ja seminaarissa on pohdittu, minkälaisia investointeja, infraa ja rahoitusmalleja tilanteen kohentamiseksi tarvitaan. Tapahtuman järjestivät Perämerenkaaren Bothian Arc -yhdistyksen kanssa Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Maailmantilanne luo tarvetta

Yksi tapahtuman arvovieraista oli Euroopan komission TEN-T-koordinaattori, ranskalainen Catherine Trautmann. TEN-T on Euroopan tasolla rakennettava liikenneverkko, jonka ideana on edistää ihmisten ja tavaroiden saumatonta liikkumista. TEN-T:n ydinverkon on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä. Perämerenkaaren alue Suomesta Luulajaan asti on liitetty laajennuksena Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävään.

Trautmann korosti, että TEN-T-käytävät merkitsevät paljon enemmän kuin liikenteen ja logistiikan infrastruktuuria.

”Ne ovat käytäviä, jotka edistävät taloutta ja liiketoimintaa sekä yhdistävät ihmisiä eri kaupunkien ja kylien välillä. Myös digiaikakaudella toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä sekä talouskasvun että turvallisuuden kannalta”, Trautmann totesi. Hän kertoi vierailleensa ennen Oulun seminaaria Tornion ja Haaparannan rajalla ja hämmästelleensä, kuinka sujuvasti ja jopa huomaamattomasti ihmiset voivat ylittää rajan maanteitse.

Juna- ja tavaraliikenteen tilanteen edistäminen rajalla kuuluu Trautmannin mukaan myös EU:n komission intresseihin nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa, mihin kytkeytyy myös Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon. Trautmannin koordinoima Pohjanmeri–Itämeri-käytävä kulkee Perämerenkaarelta aina Ukrainan rajalle saakka.

”Meillä täytyy tässä turvallisuustilanteessa olla useita erilaisia vaihtoehtoja kuljettaa myös aseita, sotilaita ja väkijoukkoja tehokkaasti rajojen yli”, Trautmann totesi.

Trautmannin mukaan Perämerenkaari voi tässä suhteessa toimia tulevaisuudessa hyvänä esimerkkinä koko muulle Euroopalle, vaikka alueella on haasteitakin muun muassa pienen väestöntiheyden vuoksi.

Rajan ylitys helpottuu pian

Rajaliikennettä raiteilla rajoittavat maiden erilaisen raideleveyden lisäksi muun muassa modernien junien käyttämät erilaiset sähköjärjestelmät. Tornion ja Haaparannan rajalla eri raideleveyttä pystytään kiertämään erilaisilla ratkaisuilla, mutta sujuva ja laajamittainen henkilöliikenne ei tällä hetkellä ole mahdollista, pitkälti myös julkisen rahoituksen puutteen vuoksi.

Sekä Suomen että Ruotsin puolella on halu muuttaa tilanne mahdollisimman pian, ja molempien maiden raideyhtiöiden suunnitelmat rajaliikenteen edistämiseksi ovat jo varsin pitkällä.

Asiaa edistää myös Väylävirasto, jolla on meneillään Laurila–Tornio−Haaparanta-rataosuuden kehittäminen osana TEN-T-ydinkäytävän laajennusta. Hanke sisältää rataosan sähköistyksen, tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sähköistyksen vaatimat ristikkosiltojen avartamiset sekä Tornion ratapihalle tehtävät muutokset, muun muassa uuden matkustajalaiturin. Uudistettavasta rataosuudesta 22 kilometriä on Suomen puolella ja yksi kilometri Ruotsin puolella. Valmista pitäisi olla vuonna 2025.

Pohjoisen Ruotsin raideliikennettä operoivan Norrtågin toimitusjohtaja Joakim Berg totesi, että liikenneinfran lisäksi tarvitaan mahdollisimman laajaa yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta maiden välinen junaliikenne on aikataulullisesti houkuttelevaa ja kannattavaa asiakkaille. Teknisesti ei ole enää kauan esteitä sille, että esimerkiksi Oulusta voi matkustaa junalla Ruotsin puolelle Bodeniin, josta lähtee yöjuna Tukholmaan.

Julkista rahoitusta tarvitaan

VR:n oululaislähtöinen uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen kertoi, että Pohjois-Suomessa junien matkustajamäärät ovat jo selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Kysyntää olisi myös Haaparantaan menevälle liikenteelle, mutta sen toteuttamiseksi tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi rahoitusta.

Hannukainen huomautti, että jo nyt olisi teknisesti mahdollista ajaa Haaparantaan samoja junia, jotka menevät Kolariinkin, mutta markkinapohjainen lipputulorahoitus toimii vain Ouluun asti, ja siitä pohjoiseen päin tarvitaan julkisrahoitteista tukea.

”Ruotsissa raideliikenteen julkinen rahoitus on noin kymmenkertaista Suomeen verrattuna”, Hannukainen vertasi.

Väyläviraston ratahankkeen valmistuttua myös modernit Pendolino- ja Intercity-junat on mahdollista saada kulkemaan suoralla yhteydellä Helsingistä Haaparantaan. Ruotsin puolella Haaparannasta lähtevät jatkoyhteydet ovat jo varsin pitkälle rahoitettuja ja toteutettuja. Suomella on tässä kirimistä, mutta Hannukaisen mukaan maiden raideyhtiöiden yhteistyö toimii sinänsä hyvin.

”Olemme jo suunnittelemassa yhteisiä aikatauluja vuotta 2025 silmällä pitäen. Asiakkaille halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi ostaa koko matka kertaostoksena myös rajan yli”, Hannukainen kertoi.