Oululaisen Arto Isokosken luoma Kilpi-sovellus suojelee käyttäjäänsä ei-toivotuilta yhteydenotoilta
Arto Isokosken kehittämän sovelluksen voi asentaa puhelimeensa, jos haluaa suojata itseään paremmin huijausyrityksiltä ja estää puhelinmyynnin. Kuva: Reijo Koirikivi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oululainen Arto Isokoski kehitti Kilpi-sovelluksen, joka estää niin puhelinmyynnin ja huijauspuhelut kuin roskapostit sähköpostitse ja tekstiviestitse älypuhelimen käyttäjälle.
”Digihuijaukset ovat lisääntymässä enenevästi, koska eritoten tekoälyn takia toiminta on entistä kansainvälisempää. Se tarkoittaa samalla sitä, että tulemme saamaan näitä huijausyrityksiä entistä enemmän ja ne tulevat olemaan parempilaatuisia. Enää suomen kielikään ei auta meitä, jotta voisimme esimerkiksi kirjoitusvirheiden kautta tunnistaa huijaukset”, Isokoski katsoo.
Koulutustaustaltaan Isokoski insinööri ja hän on työskennellyt sittemmin kaupallisissa tehtävissä. Nykyisin Isokoski toimii Suomen Telemarkkinointiliitto yhdistyksen puheenjohtajana.
Digiuhkien torjuntaa
Arto Isokoski on tehnyt telemarkkinointikieltopalvelua vuodesta 2009 ja sen lähtökohtana on ollut puhelinmyynnin rajoittaminen. Isokosken mukaan Kilpi-sovelluksen ideointiin ja kehitystyöhön vaikutti puhelinmyynnin ohella toinen iso ongelma, jonka nykyaikana jatkuvasti lisääntyneet puhelinhuijaukset muodostavat.
”Ihmisiä huijataan eri tavoin puhelimen välityksellä ja moni menettää siten paljon rahaa. Lähtökohtana oli miettiä, miten voidaan estää se, etteivät ihmiset altistu näille huijauksille ja paras tapa oli estää ne vastaanottajilta.”
Isokoski sanoo Kilpi-sovelluksen estävän teknisesti viestin tai soiton saapumisen, mikäli soittaja tai lähettäjän tiedot löytyvät estorekisteristä – sillä tavoin sovellus poikkeaa perinteisestä markkinointiestosta.
”Puhelut ja viestit vertautuvat estorekisteriin, joka on ladattu sovellukseen. Rekisterissä on haitallisten numeroiden lisäksi muun muassa sähköpostien linkkitietoja ja muita avainsanoja ja -termejä”, Isokoski selvittää Kilven toimintaperiaatetta.
Sovellus estää viestien ja soittojen perille tulemisen aiemmin kerätyn tiedon perusteella. Sovelluksen hyödyntämää dataa kerätään ja päivitetään jatkuvasti.
”Keräämme palautetta käyttäjiltämme uusista huijareista ja puhelinmyynnistä sovelluksen kautta, eli hyödynnämme niin sanottua parviälyä”, Isokoski valottaa.
Kehitystyö paikallismarkkinoille
Arto Isokoski kertoo Kilpi-sovelluksen valmistumisen kestäneen reilut pari vuotta.
”Kehitystyöhön osallistui myös alihankkijoita, kuten ohjelmistoyrityksiä, joille ulkoistimme sovelluksen ja palvelun kehityksen. Kaikkiaan kehitystyössä mukana oli kiireisimpinä aikoina yli kymmenen henkilöä”.
Kilpi-sovelluksesta on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen versio, jotka ovat ladattavissa sovelluskaupoista.
”Suomessa on saatavilla vastaavanlaisia sovelluksia kansainvälisiltä toimijoilta, mutta heillä ei ole yhtä kattavia tietoja kaikista täällä toimivista puhelinmyyjistä ja huijareista, eikä sovellusta ole monesti käännetty suomeksi. Lisäksi Kilpi-sovelluksemme estää sähköpostitkin, joka on poikkeavaa muihin tuntemiimme toimijoihin verrattuna”, Isokoski taustoittaa.
Hankaloituva ongelma
Tarkkoja lukuja suomalaisten kohtaamista huijausuhkista ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2022 ihmiset menettivät noin 40 miljardia dollaria yksistään robotti- ja huijauspuheluihin.
”Tyypillisimmät huijaukset ovat tietojenkalastelut, jossa ihmisiä yritetään huijata antamaan pankkitunnuksia – samalla ne ovat tutkimuksemme mukaan pelätyimpiä. Etenkin jos huijausyritykset tulevat pankin tai viranomaisten nimissä. Edellisten lisäksi eri tavoin tapahtuvat sometilien kaappaukset sekä romanssihuijaukset ovat lisääntyneet nykyisin”, kertoo Isokoski.
Viimeisin omalle kohdalle sattunut vastaava kokemus Arto Isokoskella on tapaus, jossa häntä yritettiin huijata postihuijausviestillä.
Tulevaisuudessa huijaukset kehittyvät yhä korkealaatuisimmaksi, koska niissä hyödynnetään alati edistyvää tekoälyä, jolloin viestin aitoutta on entistä hankalampi erottaa.
”Tekoälyn tuottama teksti on erittäin korkealaatuista ja tekoäly mahdollistaa myös äänenkaappaamisen. Ääniviestin lähettämiseen toisen ihmisen äänellä tarvitaan vain lyhyt ääninäyte sosiaalisesta mediasta.”