Oulu ottaa vastuuroolin 11 kunnan tulevalla työllisyysalueella
Mari Rautiainen (vas.) ja Piia Holappa valmistelevat Business Oulussa suurta TE-uudistusta, jossa 11 kuntaa yhdistyy yhdeksi työllisyysalueeksi vuoden 2025 alussa. Kuva: Business Oulu
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kun lakisääteiset työvoima- ja elinkeinopalvelut siirretään vuoden 2025 alussa valtiolta kuntien vastuulle, Oulu alkaa vetää 11 Pohjois-Pohjanmaan kunnan muodostamaa työllisyysaluetta. Uudistuksen pyrkimyksenä on edistää työllisyyttä ja koko alueen elinvoimaa.
Oulun kaupunginhallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan tulevan työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman ja valtuutti Business Oulu -liikelaitoksen jatkamaan asian valmistelutöitä. Uuteen työllisyysalueeseen on tarkoitus siirtyä vuoden 2025 alussa.
Oulun seudulle on muodostumassa 11 kuntaa kattava työllisyysalue, jota on jo valmisteltu kuntien tiiviissä yhteistyössä. Oulu toimii alueen vastuukuntana, ja mukana ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. Kaikki sopimuskunnat ovat tänä syksynä hyväksyneet yhteistoimintasopimuksen työllisyysalueen muodostamiseksi. Alueen työvoiman määrä on kaikkiaan reilut 130 000 henkilöä.
Taustalla on edellisen eli Marinin hallituksen tekemä TE2024-uudistus, jossa lakisääteiset työvoima- ja elinkeinopalvelut siirretään 1. tammikuuta 2025 valtiolta kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille. Työvoiman määrän on oltava työllisyysalueella vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi työllisyysalueen muodostavien kuntien on oltava maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja muodostettava työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.
”Oma kunta ja alue tuntee asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten sekä työhakija- että yritysasiakkaat saavat yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita. Työllistyminen tehostuu, kun työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Teemme tiivistä yhteistyötä verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä, vaan laajemminkin alueen elinvoiman vahvistamisesta”, sanoo työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen Business Oulusta.
Maaliskuussa 2021 alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa on pyritty löytämään keinoja pysyvään työllisyyden edistämiseen. Kokeilussa osa työnhakijoista on jo siirretty kuntien järjestämien työllisyyspalveluiden asiakkaiksi. Vuodesta 2025 alkaen loputkin asiakkaat siirtyvät TE-toimiston asiakkuudesta kuntiin.
TE-uudistuksen projektipäällikkönä Oulussa työskentelevä Piia Holappa toteaa, että uudistus on suuri muutos niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta.
”Valmistaudumme tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Samaan aikaan teemme töitä sen eteen, että prosesseista saataisiin sujuvia niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta koko työllisyysalueella. Tätä me kunnat emme tee yksin, vaan tarvitsemme myös monia kumppaneita mukaan valmistelutyöhön”, Holappa sanoo. Hänen mukaansa tällaisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi hyvinvointialue, koulutuksenjärjestäjät, yrittäjäjärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat.
Työllisyysalueen toiminta voidaan virallisesti aloittaa, kun valtioneuvosto on vahvistanut työllisyysalueet, minkä odotetaan tapahtuvan helmikuun 2024 loppuun mennessä.
TE-uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa huomattavasti kuntatalouden kokonaisuuteen. Kunnille myönnetään työvoimapalveluiden järjestämistä ja hoitamista varten valtionosuutta, mutta työllisyyskehityksellä on entistä suurempi vaikutus kunnan talouteen. Verotulojen kehityksen lisäksi se vaikuttaa suoraan kunnan maksuvastuisiin työttömyysetuuksien kautta.