Münchenin-yhteys toi matkailutuloja talvikaudella arviolta 30 000 euroa lentoa kohti
Oulun lentoaseman lentojen määrä on pudonnut noin puoleen vuoteen 2019 verrattuna. BusinessOulun vetämällä kolmivuotisella kehittämisohjelmalla pyritään nyt korjaamaan tilannetta. Kuva: Visit Oulu
Joulukuussa avatulla suoralla lentoyhteydellä Münchenista Ouluun on huomattavia taloudellisia vaikutuksia seutukunnalle, alustavien arvioiden mukaan 2–3 miljoonaa euroa vuositasolla. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on ryhdytty BusinessOulun johdolla yhdessä toimiin Oulun lentoliikenteen ja alueen saavutettavuuden parantamiseksi.
Oulun lentoasemalle saapuneille matkustajille tehtiin helmi–maaliskuussa kyselytutkimus, jossa selvitettiin muun muassa matkustajien syitä tulla Ouluun ja sitä, kuinka kauan aikaa he aikoivat viettää Pohjois-Suomessa. Kyselytutkimuksen toteuttivat Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat, ja siihen vastasi kaikkiaan 127 Helsingistä ja Münchenista saapunutta matkustajaa.
Vastanneista muualla asuvia matkustajia oli 70 prosenttia ja paikallisia 30 prosenttia. Vapaa-ajan matkustajien ja työmatkailijoiden suhde oli sama, 70 prosenttia vapaa-ajan matkustajia.
64 prosenttia vastanneista, yhteensä 81 henkilöä, oli kansainvälisiä matkailijoita. Kansainvälisistä matkustajista 86 prosenttia oli lomamatkailijoita. Heille tärkein syy lentää Ouluun olivat talvilomailu ja talviaktiviteetit. Toiseksi yleisin syy olivat ystävä- ja sukulaisvierailut.
”Joulukuussa avatun lentoyhteyden ensimmäisen aallon matkustajissa oli paljon niitä, joilla oli joku side tai kytkös Oulun seutuun”, BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Jyrki Kemppainen sanoo.
Yli puolella matkustajilla oli kohteena nimenomaan Oulun seutu ja Oulu oli useimmilla vähintään osana pohjoisen matkaa. Suuri osa vastaajista kertoi myös viipyvänsä alueella varsin pitkään, keskimäärin yli viisi vuorokautta. Jopa 60 prosenttia kertoi viipyvänsä vähintään viikon.
”Keskimääräinen viipymä Oulussa on ollut 1,7 vuorokautta, eli tämä on ihan merkittävästi pitempi kuin tavallisesti”, Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari toteaa.
Huomattavia matkailutuloja
Suorat yhteydet tuovat myös suoria talousvaikutuksia seutukunnalle. Kyselyn pohjalta on alustavasti arvioitu, että talvikaudella yksi Münchenin-lento tuo pohjoiseen matkailutuloja noin 30 000 euroa. Kun lentoja on kaksi kertaa viikossa eli satakunta vuodessa, vuositasolla vaikutukseksi on varovaisesti arvioitu 2–3 miljoonaa euroa, jotka kohdistuvat majoitukseen, erilaisiin palveluihin, vähittäiskauppaan ja liikenteeseen.
Matkustajakapasiteetti Lufthansan Oulun-lennoilla on ollut 140–150 matkustajaa. Kemppaisen mukaan taloudelliset vaikutukset laskettu noin 70 prosenttiin arvioidun täyttöasteen mukaan. Talvikaudella yhden matkailijan on laskettu kuluttavan noin 95 euroa päivässä.
”Talvikauden rahankäyttö on tutkitusti huomattavasti isompaa kuin muina aikoina, koska silloin käytetään paljon ohjelmapalveluja, ja myös majoitushinnat varsinkin pohjoisessa ovat korkeammat”, Kemppainen sanoo.
Kaksi kolmasosaa tulijoista oli varannut matkan itse, ja loput olivat käyttäneet matkanjärjestäjien palveluita tai ostaneet lennot ja majoituksen pakettina.
”Tämä kertoo siitä, että matkanjärjestäjät eivät ole ehtineet ottaa tätä lentoyhteyttä vielä ohjelmaansa, mutta tämä kuva muuttuu varmasti ensi talvena erinäköiseksi”, Kemppainen arvioi. Hän uskoo myös kansainvälisten matkailijoiden osuuden kasvavan jatkossa.
Vastaavia kyselytutkimuksia aiotaan jatkaa, jotta nähdään, miten tilanne kehittyy.
Kemppainen sanoo kuulleensa jo monen oululaisen matkailutoimijan todenneen, että saksalaisten matkailijoiden määrän kasvaminen on näkynyt asiakasvirroissa, mikä kannustaa talvimatkailuun panostamiseen. Myös Kivisaari korostaa, että Oululla on annettavaa sillä saralla.
”Meille tulee kansainvälisiä matkailijoita kokemaan talvielämyksiä. Sekin nousee esiin, että tänne tullaan unitteina eli pariskuntina tai perheinä, ja se auttaa meitä suunnittelemaan palveluja sen mukaan, minkä tyyppisiä matkailijoita tänne on tulossa”, Kivisaari sanoo. Tutkimuksen tuloksia on hänen mukaansa tarkoitus analysoida Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimijoiden yhteisessä työpajassa jo toukokuun aikana.
Kunnat yhteistyöhön
Osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista on alkuvuodesta käynnistänyt BusinessOulun johdolla toteutettavan yhteisen, kolmivuotisen kehittämisohjelman alueen lentoliikenteen edistämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Taustalla on tilanne, jossa Oulun lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä on pudonnut lähes puoleen eli koronaa edeltävän vuoden 2019 yli miljoonasta matkustajasta viime vuoden 550 000 matkustajaan.
”Huolestuttavaa on, että matkustajamäärät vähenivät viime vuonna myös vuoteen 2022 verrattuna, eli asiassa on syytä ryhtyä toimiin”, BusinessOulun yhteyspäällikkö Juuso Rönnholm sanoo.
Kehittämisohjelmassa on kolme päätavoitetta: parantaa Oulu–Helsinki-välin kapasiteettia ja palauttaa kilpailu sille, saada lisää suoria kansainvälisiä yhteyksiä Ouluun sekä nostaa Oulun lentoasema takaisin Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentokentäksi. Ohjelmaan on kerätty osallistuvilta kunnilta rahoitusta noin 584 000 euroa vuositasolla. Mukana on noin puolet maakunnan kunnista, joista useimmat osallistuvat panoksella, joka on kaksi euroa kunnan asukasta kohti vuodessa.
”Saavutettavuus on Oulun seudulle erittäin tärkeää. Lentoyhteyksillä on suuri aluetaloudellinen merkitys, ja sen lisäksi ne mahdollistavat investointeja niin matkailusektorilla kuin muuallakin ja parantavat työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta ja mainetta”, Rönnholm toteaa ja viittaa maakuntaliiton viimevuotiseen selvitykseen, jonka mukaan paremmat lentoyhteydet kasvattaisivat liikevaihtoa noin puolella seutukunnan yrityksistä.
Jatkuvia neuvotteluja
Rönnholm muistuttaa, että positiivista kehitystäkin tapahtuu, nopeasti ympärivuotisiksi vahvistetut Lufthansan Münchenin-lennot tärkeimpänä saavutuksena. Hän käy erityisesti Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaaren kanssa jatkuvasti neuvotteluja lentoyhtiöiden ja alan toimijoiden kanssa uusista reiteistä.
Kivisaaren mukaan lentoyhtiöt näyttävät välillä varovaisesti myönteistä signaalia Oulun-lennoille, mutta neuvotteluissa on monia liikkuvia osia: suunnitelmat voivat muuttua, jos esimerkiksi lentokonevalmistajilla on toimitusvaikeuksia tai moottoriongelmia, jolloin kapasiteetti ei riitä, tai jos on lakkoja päällä. Lentoyhtiöiden kiinnostus voi olla kiinni myös matkanjärjestäjäyhteistyöstä, jossa Oulun Matkailu pyrkii osaltaan auttamaan.
Uusia reittejä ei polkaista hetkessä pystyyn, vaan niitä suunnitellaan tietyissä aikaikkunoissa, joista ei parane myöhästyä.
”Tällä hetkellä eletään ihan viimeisiä päiviä ja viikkoja sille, että tälle vuodelle voisi vielä tapahtua jotain. Parin viikon päästä ollaan jo siinä vaiheessa, että neuvotellaan aikaisintaan talvesta tai kesästä 2025, ja vuosi 2026 tulee vastaan ihan kohta, eli silloin neuvotellaan enää vuosien 2026 ja 2027 liikenteestä”, Kivisaari havainnollistaa neuvottelujen nopeasti muuttuvaa aikaikkunaa.
Juuso Rönnholmin mukaan Oulu–Helsinki-reitistä käydään koko ajan neuvotteluja kaikkien niiden toimijoiden kanssa, joiden olisi mahdollista sille tulla, eli käytännössä yhtiöllä olisi oltava ”base” eli tukikohta Helsingissä. Tällä hetkellä reittiä operoi vain Finnair.
”Tuomme esille Oulun kansainvälisiä mahdollisuuksia ja Oulu–Helsinki-välin potentiaalia. Näemme hyvin vahvasti, että siinä on tilaa toiselle yhtiölle, ja pyrimme kannustamaan yhtiöitä tulemaan reitille.”