Lisää mittavia vety-investointeja suunnitteilla Ouluun – varaus kolmelle uudelle laitokselle

Oulun kaupunki on valmistellut maa-alueiden varaamista kolmea uutta vedyn tuotanto- ja jalostuslaitosta varten. Kaupungin tavoitteena on edistää aktiivisesti vihreän siirtymän investointien toteutumista, ja uusien tuotantolaitosten tulo alueelle tukisi vetytalouden kasvua ja Oulun paikallisen vetyinfrastruktuurin kehitystä.

Nyt uusia investointeja suunnittelee kolme eri yhtiötä: Energiequelle Oy, ABO Energy Suomi Oy ja kolmas, joka ei halua vielä julkistaa omaa hankettaan.

Kaupungin yhdyskuntalauta käsittelee Pyyryväisen alueelle tehtäviä suunnitteluvarauksia kokouksessaan 8. huhtikuuta. Alue on lähes rakentamaton, jopa 800 hehtaarin laajuinen suurteollisuusalue alle kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta, Välikylän teollisuusalueen vieressä. Yritysten aluetarpeet vaihtelevat 15 hehtaarista 41 hehtaariin.

Laitoksissa tuotettaisiin vetyä ja vedystä jalostettavia synteettisiä polttoaineita sekä paikalliseen käyttöön että muualle vietäväksi uuden, aina Keski-Eurooppaan ylettyvän vetyputkiston ja Oulun sataman kautta.

Vety valmistetaan päästöttömästi elektrolyysillä vedestä käyttäen tuulivoimaa ja muuta mahdollista uusiutuvaa sähköä. Vedyn jalosteet, kuten kestävä lentopolttoaine (e-SAF) valmistetaan vedystä ja biogeenisestä hiilidioksidista.

Aiemmin tänä talvena Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy allekirjoittivat sopimuksen, joka tähtää vedynjalostuslaitoksen rakentamiseen Oulun Oritkariin, sataman lähelle. Lisäksi Oulun Energia suunnittelee vedyn tuotantolaitoksen rakentamista Laanilaan.

Mukana kansainvälisiä yrityksiä

Energiequelle Oy:n hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin enintään viiden megawatin (MW) vedyntuotantolaitos ja vetypolttoaineen tankkausasema linja-autoja ja muita raskaita ajoneuvoja varten. Seuraavassa vaiheessa vedyntuotantolaitoksen kapasiteettia kasvatettaisiin 10–50 MW:lla ja vedyn vienti aloitettaisiin myös muualle.

Kolmannessa vaiheessa tuotantoa kasvatettaisiin edelleen 100–500 MW:n lisäkapasiteetilla. Toisen ja kolmannen vaiheen lopullinen suuruus riippuu markkinatilanteesta ja Pyyryväiseen saatavasta infrastruktuurista.

Energiequellen arvion mukaan ensimmäisen vaiheen valmistuttua työllisyysvaikutus olisi noin kymmenen työpaikkaa laitoksen käytössä, huollossa, hallinnossa ja tukitoimissa. Toisen ja kolmannen vaiheen työllisyysvaikutukset olisivat tätä merkittävästi suuremmat. Vaiheet valmistuisivat vuosien 2028 ja 2033 välillä. Energiequelle Oy:n emoyhtiö on saksalainen Energiequelle GmbH.

ABO Energy Suomi Oy:n suunnitteleman vedyntuotantolaitoksen koko olisi enintään 600 MW. Toteutus tapahtuisi 2–3 vaiheessa, jos hanke etenee. Yhtiö selvittää vedyn tuotannon lisäksi mahdollisuuksia myös osittaiseen vedystä valmistettavan metanolin sekä kestävän lentopolttoaineen eli e-SAFin tuotannolle, minkä toteuttaminen riippuu biogeenisen hiilidioksidin saatavuudesta.

ABO Energy tarjoaisi syntyvää hukkalämpöä käytettäväksi Oulun seudulla kaukolämpönä. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto voisi olla vuosien 2034–2036 tienoilla. Jos vetytuotantolaitos toteutuisi, se voisi työllistää vähintään 50–80 henkilöä riippuen vetylaitoksen lopullisesta koosta. ABO Energy Suomi Oy:n emoyhtiö on saksalainen ABO Energy.

Lisäksi kolmas yritys suunnittelee alueelle noin 400 MW elektrolyysikapasiteettiä vedyn tuotantoon. Laitoksen ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on alustavasti suunniteltu olevan vuonna 2030. Hankkeen työllisyysvaikutuksen yhtiö arvioi olevan noin 150–300 henkilöä, kun laitos on kokonaisuudessaan käytössä.