6G tulevaisuuden liikenteen moottorina – Oulussa halutaan pysyä kehityksen kärjessä
Autot vetävät pian vertoja matkapuhelimille, jos puhutaan ohjelmiston monimutkaisuudesta. Kuva: Kenichi Komatsu/Oulun yliopisto
”Oulukin on nykyään autokaupunki paikallisen, jo satakunta yritystä sisältävän klusterin seurauksena. Melkein kaikissa moderneissa autoissa ympäri maailman on ohjelmistoja, joita on kehitetty Oulussa.” Näin sanoo Empirical Software Engineering -yksikön professori Tero Päivärinta Oulun yliopistosta.
Autosta on tulossa yhä vaativampi ohjelmistoalusta. F-35-hävittäjälentokoneessa on kahdeksan miljoonaa riviä koodia.
”Nykyaikaisessa henkilöautossa on jo satoja miljoonia koodirivejä. Autot vetävät pian vertoja ohjelmiston kompleksisuudessa matkapuhelimille”, sanoo Empirical Software Engineering -yksikön professori Tero Päivärinta Oulun yliopistosta.
”Auto on internet-laite siinä missä monet muutkin ja hyvin ohjelmistointensiivinen sellainen. Tutkijalle auto tarjoaa hyvin rikkaan ohjelmistoympäristön, jossa on valtava määrä tutkittavia ja ratkaistavia asioita”, Päivärinta sanoo.
Oulusta autokaupunki?
Liikenne muuttuu älyliikenteeksi, jossa teillä kulkee ennen pitkää itsenäisesti liikkuvia autoja. Autonomisen ajoneuvon esiasteita on jo nähty, ja kun autonomisuuden aste kasvaa, eri järjestelmien yhteensopivuus ja yhteistoiminta muodostuu elintärkeäksi.
Jotta liikenne olisi turvallista, ajoneuvojen täytyy reagoida ympäristöönsä ja toisiin ajoneuvoihin, ihmisistä puhumattakaan.
”Autojen tietoisuus ympäristöstään asettaa valtavia vaatimuksia tietoliikenteelle ja konnektiviteetille. Tarvitsemme myös ohjelmistoratkaisuja yhteenliitettävyyden lisäksi myös auton hallintajärjestelmiin ja ennen pitkää myös työ- ja viihdesovelluksiin. Kaikki nämä rajapinnat täytyy standardoida, jotta varmistetaan niiden yhteentoimivuus”, Päivärinta sanoo.
Tämä on ohjelmistofirmojen näkökulmasta erittäin hyvä uutinen. Sen sijaan, että koodifirma laatisi ohjelmistoja vain yhden automerkin käyttöön, yritykset voivat valmistaa niitä kaikille automerkeille. Päivärinnan mukaan ajoneuvojen ohjelmistoekosysteemi määritellään uudelleen ja sillä on suurta merkitystä Euroopan autoteollisuudelle.
”Eurooppalaisten täytyy pystyä kilpailemaan amerikkalaisten ja kiinalaisten autovalmistajien kanssa. Se vaatii tiettyä etukenoa standardoinnissa ja klustereiden luomista sen sijaan, että poteroiduttaisiin yhden automerkin taakse. Oulukin on nykyään autokaupunki paikallisen, jo satakunta yritystä sisältävän klusterin seurauksena. Melkein kaikissa moderneissa autoissa ympäri maailman on ohjelmistoja, joita on kehitetty Oulussa.”
Asvaltilta yläilmoihin
Matkapuhelimet antavat meille jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä autoista tulee jatkossa. Minkä tahansa valmistajan puhelimella minkä tahansa operaattorin verkossa voi soittaa mihin tahansa puhelimeen maailmassa.
”Pidämme tätä itsestäänselvyytenä ja tätä yhteentoimivuutta on lupa odottaa myös älyliikenteen osalta. Älyliikenne ei tosin tarkoita jatkossa ainoastaan renkailla liikkuvia vempeleitä, vaan myös lentoaluksia.”
Langattoman tietoliikenteen sovellusalueiden parissa työskentelevä dosentti Jussi Haapola Oulun yliopistosta sanoo, että ilmaliikenne avaa taas uusia haasteita.
”Urbaani ilmaliikenne muuttaa pelikenttää huomattavasti. Kun noustaan ilmaan, saadaan hyvin kirjaimellisesti uusi näkökulma tilanteeseen kuin tilanteeseen.”
Tavara- ja henkilöliikenne, pelastustehtäviin liittyvä ilmaliikenne, maaliikenteen valvonta ja turvallisuussovellukset ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, missä ilma-alusten käyttöä kehitetään paraikaa. Viestintäratkaisujen täytyy toimia maasta ilmaan ja takaisin saumattomasti, ja se vaatii 6G:n lupauksien toteutumista ultraluotettavasta ja ultranopeasta tietoliikenteestä.
”6G:n ajatus on se, että lukemattomista lähteistä tulee valtava määrä dataa, joka vastaanotetaan ja prosessoidaan älykkäästi ja välittömästi. Se mahdollistaa reaaliaikaisen liikennesuunnittelun ja varoitusjärjestelmiä, jotka antavat ilmoituksen kuskille tai ajoneuvolle vielä näkymättömästä uhkasta, esimerkiksi mutkan takana tai muun näköesteen takana olevasta tilanteesta”, Haapola sanoo.
Kuskin paikalta takapenkille
Sekä Haapola että Päivärinta haluavat painottaa, että 6G ei ole itsetarkoitus vaan se on asioiden mahdollistaja.
”Haluan, että 6G on jatkossa kuin ilma tai sähkö. Asiat toimivat, mutta meidän ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota”, Haapola sanoo.
Ajan mittaan yhä nopeampi ja luotettavampi tietoliikenne sekä laskentateho auttaa meitä luomaan älyliikennettä. Mutta mitä me toivomme älyliikenteeltä?
”Ihan ensiksi haluan siirtyä kuskin paikalta takapenkille”, Haapola nauraa.
”Haluan käyttää aikani työntekoon ja kokouksiin, lukea lehtiä verkossa, tai käyttää muita viihdesovelluksia. En kuitenkaan halua käyttää puhelintani noihin asioihin. Ehkä jatkossa puhelin pysyy repussa ja auto on käyttöliittymäni noihin palveluihin.”
Tero Päivärinnalla on samanlaisia ajatuksia tulevaisuuden kehityksestä.
”Autoilla tulee olemaan jatkossa digitaalinen representaatio liikenteessä. Ihmisille tulee niin ikään digitaalinen kaksonen, jonka auto tunnistaa. Jatkossa ihminen voi istua mihin tahansa autoon, vaikkapa vuokra-autoon, ja se säätää automaattisesti istuimet ja peilit ja viihdesovellukset ihmisen oman profiilin mukaisesti. 6G:llä on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset käyttävät aikaansa matkustuksessa tulevaisuudessa, on kyse sitten työskentelystä tai viihteestä.”