Vapaana Oulunkin läpi virtaavasta Kiiminkijoesta halutaan jälleen puhdas ja kalaisa – juuri valmistuneella suunnitelmalla tähdätään vuoteen 2050

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden yhteissuunnittelu Kiiminkijoen valuma-alueella -hankkeessa on hahmoteltu patoamattoman Kiiminkijoen laajalle valuma-alueelle Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa realistinen tulevaisuustiekartta. Se esittelee vision Kiiminkijoesta, joka tunnetaan puhtaista, valjastamattomista vesistään ja lohikaloistaan.

Tiekartta katsoo koko valuma-aluetta kokonaisuutena ja ehdottaa eri toimenpiteitä, joiden avulla tavoitetila voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Suunnitelman mukaan ennallistamis- ja kunnostustoimia tehtäisiin koko 3 800 neliökilometrin valuma-alueella. Samalla tuetaan paikallista elinvoimaisuutta innovatiivisilla ja yhteisillä toimenpiteillä sekä kestävän maa- ja metsätalouden menetelmillä. Näitä ovat muun muassa soiden ennallistaminen, turvetuotantoalueiden jatkokäyttö, metsien jatkuvapeitteinen kasvatus, kosteikkoviljely ja vesistöjen kunnostustoimet, jotka parantavat vedenlaatua ja edistävät vaelluskalojen elinolosuhteita.

Konkreettisia tekoja

Vision mukaan vuonna 2050 vapaana virtaava Kiiminkijoki olisi puhtaasta vedestään ja lohikaloistaan tunnettu, arvostettu joki, jonka ympäristössä ihmiset, elinkeinot ja luonto ovat sopusoinnussa.

Tärkein toimenpide on valuma-aluekoordinaation perustaminen valuma-alueelle. Tulevan valuma-aluekoordinaattorin tehtävänä on muun muassa organisoida ennallistamis- ja kunnostamistoimia sekä koordinoida eri organisaatioiden ja alueen asukkaiden välistä yhteistyötä.

Tiekartassa on selvitetty myös rahoitus- ja tukimahdollisuuksia paikallisille toimijoille ja siinä esitellään myös jo tehtyjä toteutuksia esimerkiksi Jurvasenlammella, Sämppikoskella ja Jolosjoella.

Patoamaton Kiiminkijoki

Alueen vesistöjen tila vaihtelee yläjuoksun erinomaisesta joidenkin sivu-uomien huonoon tilaan. Pisimmän sivujoen Nuorittajoen tila on tyydyttävä ja pääuoman alajuoksun tila hyvä. Vesistöjen tilaa on heikentänyt etenkin turvemaiden maankäyttö.

Viime vuosina vedenlaatu on parantunut. Kiiminkijoki on ollut aiemmin vaelluskalojen merkittävä elinympäristö, mutta vaelluskalakannat ovat heikentyneet huomattavasti maankäytön muutosten aiheuttamien vesistövaikutusten vuoksi.

Vapaana virtaavaan Kiiminkijokeen valuu vesiä noin 3 800 neliökilometrin alueelta. Joki kiemurtelee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa ja pääosin neljän kunnan eli Oulu, Pudasjärvi, Puolanka, Utajärvi alueella.

Vesistö jo Natura-ohjelmassa

Valuma-alueen asukasluku on noin 25 000 ja sen pinta-alasta yli puolet on turvemaita, joista iso osa on ojitettu metsätalouskäyttöön. Kivennäismaametsiä valuma-alueesta on noin 40 prosenttia. Vesistöjen, maatalousalueiden, rakennettujen alueiden ja turvetuotantoalueiden kattamat pinta-alat ovat huomattavasti pienempiä.

Valuma-alueen vesistöt kuuluvat Natura-ohjelmaan. Muita merkittäviä suojelualueita ovat muun muassa Olvassuon luonnonpuisto ja Kiimingin lettojen suojelualueet. Yhteensä valuma-alueesta noin 15 prosenttia kuuluu luonnonsuojelu- tai Natura-alueisiin.

Merkittäviä maanomistajia varsinkin valuma-alueen itäosassa ovat Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Luontopalvelut, jotka omistavat valuma-alueen maista yhteensä noin 30 prosenttia. Valuma-alueen länsiosissa on enemmän yksityistä maanomistusta.

Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttösuunnitelma löytyy tästä linkistä.