Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia Oulun yliopistossa
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo, joka otettiin käyttöön vuonna 2012 Pyhäsalmen kaivoksessa. Kuva: Oulun yliopisto.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan.
Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.
Useita tutkimuksia meneillään
Oulun yliopiston kaivannaisalan tutkimusyhteisö Oulu Mining School tutkii pohjoisen maaperän luonnonvaroja ja niiden kestävää hyödyntämistä. Kestävän kaivostoiminnan edellytyksiä parantaa vesi- ja rikastushiekkapuolella sensoriteknologian ja monitorointimenetelmien kehittyminen, entistä paremmat datanhallintakeinot sekä automaation yleistyminen kaivostoiminnan eri osa-alueiden välillä. Myös luonnonvesien monitorointi- ja puhdistusteknologiat kehittyvät.
Rikastustekniikassa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi energiatehokkaampia hienonnusmenetelmiä sekä tehokkaampaan vedenhallintaan keskittyviä prosessiratkaisuja. Kuitu- ja partikkelitekniikan ryhmässä tutkitaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia runkoaineiden ja sementin kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa ja suomalaisten rikastushiekkojen potentiaalia sitoa itseensä hiilidioksidia.
Oulun opistossa on kymmeniä alan tutkijoita ja tutkimusryhmiä, jotka keskittyvät parhaillaan kaivannaisalan, ympäristöteknologian sekä kaivostoiminnan historiaan.