Oulun kaupunki kehittää turvetuotannosta poistuvien alueiden kestävää jatkokäyttöä
Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suunnitelmat Sanginjoen valuma-alueella sijaitseville soille, kuten Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo, sekä Iijoen valuma-alueella sijaitsevalle Ahvensuolle. Kuvituskuva: Mostphotos
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungissa on käynnistynyt turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen. Niin sanottu Tupas-hanke keskittyy kestävään jatkokäyttöön ja on kaksivaiheinen.
Turvetuotannossa olleita alueita poistuu lähivuosien aikana tuotannosta ja palautuu takaisin maanomistajille myös Oulun alueella. Näiden alueiden ennallistaminen ja muu jatkokäyttö on tarkoitus suunnitella kestävästi, jotta alueiden ilmastopäästöt saadaan hallintaan. Kestävästi toteutetulla jatkokäytöllä on positiivinen vaikutus alueiden ja niiden lähialueiden luonnon monimuotoisuuteen.
Oulun kaupungissa on käynnistynyt Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö -hanke. Hanke on kaksivaiheinen. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen on saatu Euroopan unionin osarahoitus.
Hankkeen ensimmäinen vaihe
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tänä vuonna tehdään ennallistamis- ja jälkikäyttösuunnitelmat neljälle eri turvetuotantoalueelle. Näitä ovat Sanginjoen valuma-alueella sijaitsevat Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo sekä Iijoen valuma-alueella sijaitseva Ahvensuo. Alueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa.
Suunnittelu toteutetaan kokonaisvaltaisesti valuma-aluelähtöisenä, jossa jokaiselle lohkolle ja osa-alueelle valitaan maaperän ja topografian paras jatkokäyttömuoto. Suunnittelussa huomioidaan myös turvetuotannon ympäristölupiin, toiminnan päättämiseen sekä näiden rauettamiseen liittyvät vaatimukset.
Mahdollisia ennallistamistoimia ja jatkokäyttömuotoja ovat esimerkiksi turvesuon ennallistaminen, vettäminen, kosteikot, kosteikkoviljely tai muu viljely, metsitys, energiapajun kasvattaminen, aurinkoenergiatuotanto tai retkeilyrakenteet.
Turvesuolle tehdään myös pilottikokeilu, jossa ennallistetaan vettämällä tai kosteikkona yksi noin viiden hehtaarin kokoinen alue, jonka vaihettumisvyöhykkeen ja välittömän lähialueen arvioidaan olevan noin 10 hehtaaria.
Toinen vaihe jatkaa ensimmäistä
Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkoitus jatkaa ensimmäisen vaiheen toteutussuunnitelmia ja ennallistamista. Toimenpiteitä kohdennetaan myös virkistyskäyttöön ja opetusrakenteiden ja -materiaalien tekemiseen. Toisen vaiheen arvioitu toteutusajankohta on 2025-2026 ja sille haetaan rahoitusta erikseen.
”Tupas-hankkeen tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Juha Peuraniemi.
”Lisäksi tiedotamme ja osallistamme eri sidosryhmiä ja tuemme yhteistoimintaa. Samalla saamme uutta tietotaitoa ja kokemuksia”, hän lisää.
Hankkeen molempiin vaiheisiin sisältyy merkittävä opetuksellinen ja viestinnällinen osuus, jossa tuotetaan tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Viestintämateriaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.
Hanke kuuluu Oulun kaupunkistrategiaan 2030 ja ympäristöohjelmaan ja tukee niiden tavoitteita sekä edistää hiilineutraalille kaupungille asetettuja päämääriä.