Oulujoella ja Iijoella parannetaan tänä kesänä raakkupurojen tilaa – jättihanke tähtää käytännön kunnostustöihin
Erittäin uhanalaista raakkua on vaikea erottaa kivistä, jos se sulkee kuorensa kiinni. Kuva: Pirkko-Liisa Luhta/Metsähallitus
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ennen kuin raakkupuron kunnostaminen aloitetaan, on tutkittu sen raakkupopulaation tila, inventoitu puro vakioidulla menetelmällä ja selvitetty taimenkannan tila. Talven aikana Metsähallituksen Luontopalveluissa on tehty tarkempi kunnostussuunnitelma neljälle purolle, yksi Oulujoen Emäjoen alueelle ja kolme Iijoen vesistöön.
Kunnostuksissa työskentelee Koillismaalla ja Kainuussa kesän aikana 15 henkeä neljässä työryhmässä. Kunnostustyöt alkavat kesäkuun alussa lähes viikon koulutuksella. Kaikkiaan LIife Revives -hankkeessa tehdään yli 155 henkilötyövuotta, joista Luontopalveluissa noin 40 henkilötyövuotta eli neljännes.
Vain osa pohjoisen raakkuvirroista on edes osittain suojelualueilla. Suurin osa niistä on valtion tai yksityisten metsätalousalueilla. Yksityisiä maanomistajia on hankkeen pohjoisilla kunnostusalueilla yli sata, joista lähes kaikki ovat antaneet suostumuksen kunnostuksiin. Yksityismaiden kunnostusten rahoitus tulee alueen Ely-keskuksilta.
Erittäin uhanalainen raakku
Jokihelmisimpukka eli raakku on Suomessa erittäin uhanalainen. Raakkuvirtoja koko Suomessa on tiedossa noin 140, mutta vain seitsemässä raakkukanta on voitu arvioida elinkykyiseksi. Monen joen raakut eivät ole lisääntyneet enää vuosikymmeniin elinympäristöjen heikentymisen ja isäntäkalojen puuttumisen takia.
Life Revives -hanke on käynnissä vuosina 2021 – 2027. Hankkeen koko budjetti on lähes 16 miljoonaa euroa, josta EU:n Life-rahoituksen tuki on 60 prosenttia. Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Metsätalous Oy:n osuus partnereista on suurin, lähes neljä miljoonaa euroa.
Luontopalvelut muun muassa kunnostaa 16 raakkujokea ja -puroa Iijoen vesistöalueella ja kaksi Oulujoen Emäjoen alueella. Metsätalous Oy ennallistaa soita raakkujokien ja -purojen valuma-alueilla. Lisäksi kaikilla kunnostettavilla puroilla ja joilla tehdään seurantaa ennen ja jälkeen kunnostusten.
Hanketta toteutetaan yhdessä päähakijan, Jyväskylän yliopiston sekä kolmen Ely-keskuksen, neljän ruotsalaisen ja kahden virolaisen hankekumppanin kanssa. Lisäksi hanketta rahoittavat mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Ely-keskukset.