Minkki on vieraslaji, joka uhkaa lintujen pesintää ja Hupisaarten taimenia
Minkki elää vesistöjen läheisyydessä ja saalistaa myös kaloja. Kuva: Jussi Ruskeala, Helmi-vieraspetohanke
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun Hupisaarilla ja muun muassa Vihreäsaaressa, Rajahaudassa sekä Taskilan rannoilla pidetään minkkien ja supien kantoja kurissa aktiivisella loukkupyynnillä. Minkki ja supi on nykyisin määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden pyyntiin ei enää tarvita metsästyskorttia.
Pyynnissä olevat loukut koetaan vähintään kerran vuorokaudessa. Lintujen lisäksi myös luonnollisesti lisääntyvän taimenkannan palautus Hupisaarten puroihin hyötyy minkkien vähetessä alueelta.
Minkki on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji. Suomessa ja muuallakin Euroopassa esiintyvä minkkien luonnonvarainen kanta on saanut alkunsa turkistarhoista karanneista minkeistä.
Minkillä ei ole luonnollisia vihollisia Suomen luonnossa ja taitavana saalistajana se tekee tehokkaasti tuhojaan muun muassa maassa pesivien lintujen, sorsien ja kahlaajien pesissä sekä virtavesien kalakannoissa.
”Oulussa minkkejä ja supeja pyytää elävänä pyytävillä loukuilla Oulun seudun pienpetopyytäjät ry. He tekevät ison työn, sillä Hupisaarten lisäksi heillä on kerran vuorokaudessa koettavia loukkuja laajalla alueella. Oulun kaupunki maksaa heille kuitenkin vain Hupisaarilla ja Oulun keskustan alueella tapahtuvasta pyynnistä korvauksen, sillä siellä pyyntiä ohjaavat myös kaupungin omat säännöt asiaan liittyvien lakien lisäksi”, Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa työskentelevä metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi kertoo.
Loukkupyyntiä ei harjoiteta kesällä, jolloin minkeillä on poikaset. Tässä kohtaa eläinsuojelulaki on ehdoton, sillä minkin poikaset kuolevat nälkään jos emo loukutetaan poikasten ollessa pieniä.
Saalismäärä pienenee ja minkkikanta hupenee
Oulun seudun pienpetopyytäjät ry on pyytänyt minkkejä Oulun taajama-alueella meren tuntumassa vuodesta 2017 alkaen kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Pyynti tapahtuu sellaisilla alueilla, joita ei ole pystytty vuokraamaan millekään metsästysseuralle. Ylikiimingissä ja useilla muilla Ouluun kuuluvilla alueilla on omat metsästysseurat, jotka siellä vastaavat pienpetopyynnistä.
”Kyllähän tämä on meille puhtaasti harrastus, mutta olemme toki hakeneet ja saaneet tukea muun muassa elävänä pyytävien loukkujen valmistamiseen ja viime vuosina myös valmiiden loukkujen ostamiseen. Loukut ovat melko kalliita, ja silloin tällöin niihin kohdistuu ilkivaltaakin. Meillä on kiertävä vuoro loukkujen kokemiseen, joten kaikilla loukuilla käydään vähintään kerran vuorokaudessa”, kertoo Oulun seudun pienpetopyytäjien puheenjohtaja Janne Perätalo.
Perätalo kertoo, että ensimmäisen pyyntivuoden saalis Oulussa oli 70 minkkiä, joka saatiin selvästi nykyistä vähemmillä loukuilla ja pienemmältä alueelta kuin nykyisin. Nyt saaliiksi jää korkeintaan puolet tuon ensimmäisen vuoden minkkimäärästä.
”Niitä oli Oulun alueella valtavan paljon, ja jos nyt pitäisimme kahden vuoden tauon pyynnissä, määrä palaisi ennalleen. Minkkiä ei koskaan saada kokonaan hävitettyä Suomen luonnosta”, Perätalo toteaa.
Minkki syö myös kalaa
Oulun Hupisaarilla on viimeisten kymmenen vuoden aikana tehty valtava työ luonnollisesti lisääntyvän taimenkannan palauttamiseksi alueen puroihin. Tällä hetkellä työ näyttää kantavan hienoa hedelmää, sillä ensimmäiset Hupisaarilla syntyneet poikaset lähtevät juuri nyt merelle kasvamaan, ja niiden joukosta ensimmäisiä palaajia on syytä odottaa Hupisaarille kutemaan jo vuonna 2023. On selvää, että runsas minkkikanta Hupisaarilla uhkaisi vakavasti näiden taimenten tulevaisuutta.
”Olen muutaman kerran nähnyt minkkipoikueita kalareissuillani jopa mäntyrajan yläpuolella Lapissa. Minkki metsästää ja kalastaa tehokkaasti talvellakin, siksi se tulee toimeen paljon Oulua karummissakin oloissa”, kertoo Juho Kuukasjärvi.
Suomen vieraslajeja koskeva lakimuutos tuli voimaan vuonna 2016, jolloin minkit siirtyivät metsästettävistä lajeista haitallisten vieraslajien luetteloon. Aiemmin minkin pyytäjän piti olla metsästyskortin suorittanut henkilö, nyt kuka tahansa alueen omistaja, haltija tai alueelle metsästysoikeuden omaava henkilö tai muu taho voi hävittää minkin omalta tai toisen maalta.
