Metsähallitus aloittaa soiden ennallistamisen Oulun Sanginjoella tällä viikolla – työtä riittää vuosiksi

Sanginjoen luonnonsuojelualueen pinta-alasta noin puolet on alun perin ollut suota. Ojitusten myötä suot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana puustottuneet ja hävinneet lähes kokonaan. Metsähallituksen Luontopalvelut onkin aloittamassa alueella monen vuoden urakan, jonka aikana soita ennallistetaan eli palautetaan mahdollisimman luonnontilaisiksi.

“Töiden keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuus. Ennallistamisen avulla Sanginjoelle palautetaan suoluontoa ja siihen kuuluvaa lajistoa. Yhtä tärkeitä tavoitteita ovat vanhoilta metsäojitusalueilta vesistöihin pääsevän kuormituksen ja ilmakehään lähtevien hiilipäästöjen vähentäminen”, kertoo erikoissuunnittelija Sakari Rehell Metsähallituksen Luontopalveluista.

Soiden ennallistaminen lisää myös alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Ojien täyttäminen ja tiheän kasvuston poistaminen avartaa maisemaa, puhdistaa vesistöjä ja helpottaa luonnossa kulkemista, lisäksi luonnon monipuolistuminen on omiaan lisäämään esimerkiksi marjasatoja. 

Hakkuita vain turvemailla

Soiden ennallistamiseen kuuluu monta vaihetta. Aluksi puustoa poistetaan. Sen jälkeen valuma-alueiden alimpiin osiin tehdään vesiensuojelukosteikkoja, jotka estävät kiintoaineiden pääsyä vesistöihin siinä vaiheessa, kun ojia täytetään.

Ne ovat itsessäänkin monimuotoisuutta lisääviä lampia ja pystyvät vähentämään turvemailta vesistöihin tulevaa kuormitusta myös siinä tapauksessa, ettei muita ennallistamistoimia tehdä. Lopuksi ojat tukitaan, jotta suon vedenpinta pääsee nousemaan ja sen myötä suoluonto palautumaan kohti alkuperäistä. Kasvi- ja eläinlajiston palautuminen kestää yleensä vuosikymmeniä.

Työt aloitetaan tällä viikolla Muuraiskankaan soilta ja Taivalkoskensuolta puuston poistolla. Urakka kestää muutamia viikkoja. Konetyöt teetetään urakoitsijalla.

“Hakkuut koskevat ainoastaan turvemaita ja nuorta, yksipuolista puustoa, lähinnä mäntyä, jota ojitetuille soille on aikanaan istutettu. Koivua sinne pyritään jättämään aika paljon, sillä soilla on kasvanut koivuja myös ennen ojitusta. Metsien suojelun kannalta merkittäviä alueita Sanginjoella ei hakata missään vaiheessa”, Rehell painottaa. 

Työtä riittää vuosiksi

Töitä jatketaan ensi vuonna. Talven aikana tehdään hakkuita muun muassa Asmonkorven suunnalla, kevättalvella Taivalkoskensuolle rakennetaan vesiensuojelukosteikko ja syksyllä tehdään ojien tukkiminen Muuraiskankaan soilla. Siellä kosteikkoa ei tarvitse rakentaa, sillä vieressä on jo aiemmin ennallistettu Harakkasuo, eikä sieltä näin ollen ole suoraa yhteyttä vesistöihin. 

“Sanginjoella riittää tekemistä ainakin kymmeneksi vuodeksi. Ensimmäiset kohteet on valittu sen mukaan, että niillä on parhaat mahdollisuudet onnistua. Niissä on vielä jossakin nurkassa hieman suoluontoa, joka ennallistamisen myötä pääsee palaamaan laajemmalle alueelle. Muuraiskangas on tällainen kohde”, Rehell kertoo.

Sanginjoen ennallistamissuunnitelmat tarkentuvat saatujen kokemusten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Vielä ei ole päätetty, minkä verran turvemaiden ojia tukitaan näiden ensimmäisten kohteiden lisäksi. Alueen reunoilla ja keskelläkin on ojitettuja yksityismaita, joiden kuivatuksen varmistaminen vaikuttaa siihen, mitä pystytään tekemään. Alueella ei tehdä sellaisia toimia, jotka haittaisivat viereisiä yksityismaita.

Nyt suunnitteilla olevat ennallistamistoimet tehdään ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen suojelemalla ja ennallistamalla uhanalaisia elinympäristöjä.

Tulevina vuosina Sanginjoella ennallistetaan myös esimerkiksi perattuja purouomia ja umpeenkasvaneita suoniittyjä, jotka ennen olivat Pohjois-Suomessa hyvin yleisiä. Tavoitteena on osallistaa yleisöä muun muassa järjestämällä ennallistamis- ja luonnonhoitotalkoita.