Meneillään jälleen energiansäästöviikko – oppilaille eväitä arkeen Kestävän tulevaisuuden opinvirrasta
Oulun Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettajat Paula Ratava ja Jussi Tomberg (kuvassa alhaalla) sekä Tarja Mankinen ja Tero Aho korostavat, että kestävän tulevaisuuden opinvirran tarkoitus on luoda uusia toimintatapoja arjen toimintoihin. Kyseessä ei ole hanke tai projekti. Kuva: Satu Fränti
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen 9.-15. lokakuuta. Ympäristöystävällistä arkea opetellaan Oulun kouluissa monin tavoin. Kestävän tulevaisuuden opinvirta kokoaa yhteen oululaista kestävyyskasvatusta, tavoitteita, toimintaa tietoa, toivoa ja tukea sekä jo tehtyä ja tulevaa.
Kestävän tulevaisuuden opinvirran tarkoituksena on luoda oppimisen kautta kestävää elämäntapaa ja kiinnostusta luontoa kohtaan. Opinvirran käsikirjaan on koottu tiivistetysti keskeiset teemat: luontosuhde, kiertotalous ja ilmasto-osaaminen, sekä niihin liittyviä käsitteitä, oppimistavoitteita ja toimintaa.
Käsikirja on tarkoitettu ihan kaikille. Käsikirjasta löytyy tietoa yhteistyötahoista ja monialaisista verkostoista. Sivistyslautakunta hyväksyi kesällä 2023 Kestävän tulevaisuuden opinvirran liittämisen varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetuksen opetussuunnitelmien, perusopetuksen opetussuunnitelman ja lukion opetussuunnitelman liitteiksi.
Tavoite osaksi arkea
Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettajan Tarja Mankisen työnkuvaan kuuluu kehittää ja edistää varhaiskasvatuksen kestävän tulevaisuuden kasvatusta. He toimivat asiantuntijoina, keskustelun ylläpitäjinä ja kouluttajina. Jokaisessa päiväkodissa ja koulussa toimii kestävän tulevaisuuden vastaava.
”Tarkoitus olisi, että kestävyyskasvatuksesta tulisi osa päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria. Seuraavaksi päiväkodit ja koulut kokoavat oman opinvirtansa eli kirjaavat tiivistetysti jo tehtyä kestävyyskasvatusta sekä tulevaisuuden suunnitelmia”, Mankinen kertoo.
Pieniä tekoja päivittäin
Varhaiskasvatuksen kestävän tulevaisuuden kasvatus on arkipäivässä tehtyjä ympäristöystävällisiä tekoja. Lapsille opetetaan hyvin konkreettisesti esimerkiksi sitä, että kaikkia valoja ei tarvitse pitää päällä eikä käsiä pestessä tarvitse hanan olla koko ajan päällä. Yksi tärkeä asia on miettiä päiväkotien hankintoja eli sitä, ettei osteta tuplana tavaroita eikä osteta turhaa tavaraa.
”Lapsen oman luontosuhteen vahvistaminen on olennainen osa toimintaa. Tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan luonnosta ja arvostamaan luontoa. Luontoa voidaan tutkia yhdessä aikuisten kanssa, esimerkiksi metsäretkillä. Myös oppitunteja voidaan pitää metsässä”, Mankinen korostaa.
Olennaista on se, että lapselle jäisi metsäretkistä ja luonnosta ylipäätään mukava ja turvallinen olo.
Kouluissa on myös jo alettu jakaa hävikkiruokaa. Lukiolaiset saavat ruoan ilmaiseksi. Päiväkodeissakin voidaan mitata lasten kanssa konkreettisesti hävikkiruoan määrää vesilasien avulla.
Aikuiset voivat näyttää mallia
Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg kertoo, että kouluissa on järjestetty muun muassa kierrätysvaatteiden muotinäytöksiä ja kierrätyskirppiksiä. Marraskuussa järjestettävään Lumo-festivaaliin on eri koulut ja eri oppiaineiden opettajat yhdessä laatineet taideteoksen nimeltään Vesi, raakkaani. Se on nähtävissä kulttuurikeskus Valveella.
Mankinen ja Tomberg toteavat, että lapset oppivat nimenomaan aikuisten näyttämästä mallista. Aikuisten tehtävänä onkin opettaa kestävää elämäntapaa kertomalla mitä tehdään ja perustelemalla miksi näin tehdään.
”Kestävän tulevaisuuden opinvirta ei ole missään nimessä projekti tai hanke, vaan tarkoituksena on erilaisten koulutusten ja opetuksen kautta luoda uutta toimintakulttuuria ja juurruttaa sitä käytäntöön. Pienet lapset tarvitsevat toistoja, aikaa ja palkkioita. Tärkeää on myös välittää oikeaa tietoa”, Mankinen ja Tomberg painottavat.