Kiiminkijokisarja, osa 2: Jokivarsien pysyvä asutus, ihmiset ja kyläyhteisöt, ovat jokiluonnon turva

Kalastuskisat Isovuotunki-järvellä. Kuva: Anja Henttunen

Luonto & ympäristö

Julkaistu: Kirjoittaja: Juha Näppä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Vuoton Joutsenen yrittäjät Olavi ja Anja Henttunen kertovat, että kun 90-luvulla Suomessa kunnat kilpailivat keskenään asukkaista, mökkeilijöistä, matkailijoista ja yrityksistä, niin Kiiminkijokilaakson viiden kunnan ennakkoluulottomat kunnanjohtajat päättivätkin, että alueen kunnat ryhtyvät yhdessä toimenpiteisiin Kiiminkijoen matkailun edistämiseksi.

Niinpä jo kolmisenkymmentä vuotta sitten Kiiminkijoella otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen kokonaisen joen kattava kalastuslupa. Samaan aikaan päivänvalon näki Suomen ensimmäinen melojille suunniteltu vesivaellusreitti, jonka varrelle varustettiin 24 taukopaikkaa.

Kiiminkijoki on edelleen valjastamaton, vaelluskalojen nousulle vapaa joki, ja retkimelojille se on upea, vaihteleva jokireitti. Melojat voivat tehdä jopa viikon vaelluksia Puolangalta Perämerelle ja koko joen kattava yhteisviehelupa sallii kalastuksen 170 kilometrin matkalla.

Melojat matkalla Inninkoskelta kohti Lammin pirttiä.
Melojat matkalla Inninkoskelta kohti Lammin pirttiä. Kuva: Petri Haapala

Ihmistä tarvitaan suojeluun

Anja Henttunen ajattelee, että jokilaakson asukkaat ovat joelle ja luonnolle paljosta velkaa.

”Takaisinmaksuaika on ollut jo pitkään, sillä ilman ystäviä ei villi jokikaan enää pärjää. Epäsopivaa ja turmiollista alueiden käyttöä pystyvät paikalliset parhaiten suitsimaan. He tuntevat seutunsa ja ovat aina läsnä”, sanoo Henttunen.

”Päättäväisiä ihmisiä ja kyläyhteisöjä tarvitaan suojelemaan oman alueen kaikkea elämää, jokeakin. Matkailukin kukoistaa, kun vierailijat voivat aistia paikallisylpeyden alueella käydessään ja näkevät, että asiat tehdään luonnon kanssa yhteistyössä”, hän lisää.

Kulttuurin ja luonnon ehdoilla

Vuoton Joutsen on Suomen luomumatkailuyhdistys – ECEAT Suomi ry:n jäsen.

Se ylläpitää ja kehittää kestävän matkailun verkostoa. ECEAT-lyhenne tulee yhdistyksen kattojärjestön, kansainvälisen European Centre for Ecological and Agricultural Tourism -verkoston nimestä.

Anja Henttunen on myös luonnontuoteneuvoja ja uskoo alan tulevaisuuteen.

”Keruutuotteet, vaikkapa pakuri ja eri puiden versot, ovat täällä kasvaneina puhtaita. Jatkojalostettuina ja oikein markkinoituina niitä menisi varsinkin Kiinaan loputtomasti. Niitä voidaan kerätä ja jalostaa metsää tuhoamatta ja uusi sato saadaan joka vuosi”, hän kertoo.

”Ravinnoksi, ryydiksi, rohdoksi ja rentoutukseksi, se on lause, jota olen hokenut jo kymmenen vuotta. Keruutuotteissa on voimaa ja ideaa”, Henttunen toteaa.

Haravan kanssa heilumassa Anja Henttunen.
Haravan kanssa heilumassa Anja Henttunen. Kuva: Olavi Henttunen

Permakulttuuria oppimassa Ylivuotolla

Vuoton Joutsenessa voi osallistua 18.–20. kesäkuuta luomukasvimaan perustamiseen, kokkailla luonnon villeistä aineksista herkkuja tai ottaa savusaunan yhteydessä pakuri-havukylvyn. Lähilähteillekin pääsee, ja melontaretkellä saattaa kohdata Kiiminkijoen rannalla seisovan monihaaraisen jättipetäjän.

Kulttuurin saralla ylikiiminkiläiset ovat vaalineet perinteitä TervasTiima-viikon merkeissä jo 30 vuoden ajan, tänä vuonna se on poikkeuksellisesti elokuussa. Myös Alavuoton naapurikylällä on pidetty viime vuosina Myllypäiviä sadonkorjuun merkeissä.

Vuoton Joutsenella on monipuolinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu muun muassa kiiminkiläisen Harri Tapion Backwood Action -yritys, joka hoitaa melonta- ja kumilauttaretkien opastukset. Kalusto ja kuljetuskapasiteetti riittävät jopa 40:n hengen ryhmille.

Backwood Action hoitaa melonta- ja kumilauttaretkien opastukset.
Backwood Action hoitaa melonta- ja kumilauttaretkien opastukset. Kuva: Harri Tapio

Melonta syntyi jokea suojelemaan

Kiiminkijokimelonta kajakeilla ja kanooteilla järjestetään lyhennettynä versiona tänä vuonna. Se starttaa Kiimingin Alakylästä Toivolan rannasta ja suuntaa Maakiseen Martinniemeen, Kurtinhautaan 12. kesäkuuta.

Matka kestää aamuyhdeksästä puoli kuuteen illalla, ja sen jälkeen on vuorossa maakinen maisema ja aidot festarit meren rannassa, Kurtinhaudassa.

Maakinen Martinniemi -piknik on tänä vuonna verkkotapahtuma ja etä-piknik. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä, ja siihen voi osallistua vaikka omalta pihalta omalta piknik-paikalta. Lähetyksen tuottaa pohjoinenkulttuurivirta.fi ja sitä voi seurata myös Mun Oulun sivuilta.

Kiiminkijoki-juttusarjamme seuraava juttu ilmestyy perjantaina 11. kesäkuuta. Siinä tapaamme mestarimeloja Jussi Riihisen ja julkaisemme Maakisen Martinniemen tarkentuneen ohjelman.

Inninkosken niskalla meno on vielä melko tasaista.
Inninkosken niskalla meno on vielä melko tasaista. Kuva: Petri Haapala.

 

Lue myös