Kärkikaupunkien ekologisuutta vertailtiin: Oulussa on onnistuttu vähentämään energiankulutusta ja sekajätteen määrää
Monissa etelän kaupungeissa ei ole yhtään hyvälaatuista sisävesistöä, mutta Oulusta löytyy hyvälaatuisia jokia ja järviä. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa Oulu on suhteellisesti suurimpia energian kuluttajia ja sekajätteen tuottajia, mutta on myös onnistunut parantamaan selvästi molemmissa viime vuosina. Pyöräilykaupunkina Oulu todettiin taas Suomen parhaaksi.
Suomen kuuden suurimman kaupungin eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan ekologista kestävyyttä on vertailtu nyt viidennen kerran. Vertailuraportissa on tarkasteltu indikaattoreita vuosien 2019 ja 2023 välillä. Tulokset osoittavat, että Oulussa on menty ekologisuudessa monessa asiassa eteenpäin, mutta työtäkin vielä riittää.
Raportti koostuu kuudesta osa-alueesta: yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit, kaupunkien maankäytön ekologinen kestävyys, yhdyskunnan kulutus ja päästöt, liikkumisen kestävyys, ympäristötietouden lisääminen sekä ympäristötalouden tunnusluvut ja kestävät hankinnat.
”Suomen suurimpien kaupunkien yhteistyö ympäristötyön mittareiden kehittämisessä on ollut ansiokasta. Raportti osoittaa, että ympäristön hyväksi on työskennelty, mutta samalla vertailu auttaa tunnistamaan kehityskohtia”, toteaa Oulun kaupungin ympäristöjohtaja Leena Tuuri.
Energian kulutus laskussa
Kaikissa kuudessa kaupungissa on tehty ilmastotoimia ja kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, vaikka hiilineutraaliuteen onkin kaikilla vielä matkaa. Asukaslukuun suhteutettuna pienimmät päästöt olivat Turussa ja Tampereella. Myös energian kulutus on kaikissa kaupungeissa laskussa.
Suhteellinen energiankulutus on alhaisinta Helsingissä ja suurinta Oulussa ja Vantaalla. Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen kaukolämmön tuotannossa näkyy tilastoissa selvästi. Kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen osuudet ovat laskeneet ja tilalle on tullut biomassaa, lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä.
Autoistuminen on kaikissa kuudessa kaupungissa hidastunut ja autokanta muuttuu nopeasti yhä enemmän sähköiseksi. Nopeinta henkilöautoliikenteen sähköistyminen on ollut Espoossa.
Oulussa autoillaan muita kuutoskaupunkeja enemmän, ja raportissa arvioidaan sen johtuvan muita kaupunkeja pidemmistä välimatkoista ja harvempaan asutusta kaupunkirakenteesta, mikä näkyy myös joukkoliikenteen verrattain vähäisessä suosiossa.
Vesiensuojelun saralla kuutoskaupungeilla on vielä parannettavaa. Minkään kaupungin merialueiden ekologinen tila ei ole hyvä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston mukaan. Turun, Vantaan ja Helsingin alueella ei ole yhtään hyvälaatuista sisävesistöä. Tampereella, Oulussa ja Espoossa kuitenkin löytyy myös hyvälaatuisia jokia ja järviä.
Oulussa alhaisin vedenkulutus
Jätevesistä aiheutuva typpikuormitus on suurinta Tampereella ja Oulussa. Jätevesien fosforikuormitus on laskenut selvästi Espoossa ja Oulussa, kun taas Tampereella kuormitus on kasvanut.
Oulussa myönteistä kehitystä on tapahtunut monella saralla. Sekajätteen määrä on vähentynyt kuutoskaupungeista eniten Oulussa viimeisen kolmen vuoden aikana, vaikkakin Oulussa syntyy yhä eniten sekajätettä vuodessa per asukas. Kotitalouksien vedenkulutus on hienoisen kasvun jälkeen laskenut ja Oulussa asukaslukuun suhteutettu vedenkulutus on verrokkikaupungeista tällä hetkellä alhaisin.
Asukastyytyväisyyden osalta Oulu nousee esiin verrokkikaupungeista tyytyväisimpänä kaupungin ilmastotoimiin, kunnalliseen jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan sekä meluntorjuntaan. Lisäksi kaupungin pyöräilyolosuhteet arvioidaan reilusti muita paremmiksi, etenkin talvipyöräilyn osalta.