Kalaan kesken koulupäivän: Jäälin koulun kalapäivää vietettiin jo viidennen kerran

Keli sattui kohdilleen, kun Jäälin koulun 3.-4.-luokkien kalapäivää vietettiin keskiviikkona 21. syyskuuta. Aamupäivän aikana reilu sata oppilasta vieraili Jäälin majan ympäristössä erilaisilla tehtävärasteilla tutustuen samalla järven elämään. Teemapäivä tehdään yhteistyössä koulun ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa jo viidettä kertaa.

”Koulussamme alkaa lukuvuoden alussa nelosilla ympäristöopin jakso, joka käsittelee järven elämää. Olemme jo viiden vuoden ajan tehneet yhteistyötä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin supermarketin kauppiaan ja Jäälin Majan kanssa ja järjestäneet tällaisen kalapäivän oppilaille. Joka toinen vuosi retki tehdään tänne Jäälin majalle ja joka toinen sitten Kalamäelle, jossa on tehty enemmän rakenteellisia kunnostustöitä”, kertoo Sanna Alalauri, Jäälin koulun superluokan opettaja.   

Teemapäivään kuuluu tietorastirata, jonka kaikki lapset kiertävät. Rasteilla on tietoa ja tehtäviä järven kalastoon ja kasvustoon liittyen. Mutta pääseekö kalapäivänä itse asiaan, eli kalastamaan?

”Tietysti onkipiste kuuluu ohjelmaan! Onget olemme saaneet koululle aikaisempina vuosina vesienhoitoyhdistyksen lahjoituksena ja vanhemmat toimittavat retkipäiväämme syötit, jotta lapset pääsevät myös kokeilemaan itse kalastusta”, Alalauri toteaa.

Mikäli kala ei ole syönnillä, ei hätää. Vesihoitoyhdistyksen vapaaehtoiset ovat tyhjentäneet katiskasta elävät kalat altaisiin, joten järven tyypillisimmät asukit, särjet, pienet ahvenet ja lahnat pääsee tunnistamaan elävänä Jaakko Laineen opastamana. Kalojen käsittely – perkaus ja fileointi – tapahtuu Ismo Karhun pisteellä, josta saa myös maittavia kalaruokien valmistusohjeita. Ennen nuotioeväitä oppilaat käyvät kertaamassa opittuja asioita järven ravintoketjusta ja vesistöjen kunnossapidosta Birger Ylisaukko-ojan opissa.

Kalan käsittelyn oppii helposti -varsinkin nuorena

Ismo Karhun pisteellä kuunnellaan ja katsotaan tarkasti, mitä Karhun pöydällä tapahtuu. Ensin tunnistetaan pöydän kalat: lahna, särki, ahven ja hauki. Sitten katsotaan, miten kalan perkaus tai fileointi tapahtuu. Samalla Karhu kertoo, miten kalat kannattaa valmistaa ruoaksi.

”Hauki kannattaa fileoida, se käy helposti. Haukifilee on maukas ruoka ja valmistuu nopeasti: pannulle voi-rypsiseos ja filee paistumaan. Päälle voi ripotella mustapippuria ja merisuolaa, lopuksi limen tai sitruunan mehua. Kokeilkaapa, ette tule katumaan”, Karhu neuvoo.

”Lahnat ja särjet on vaikeita, niissä on paljon pikkuruotoa – niiden kanssa ei pärjää, ellei kala ole iso. Purkitus on melkein paras tapa valmistaa särki. Ainoa poikkeus on pieni särki: ne pystyy valmistamaan maukkaaksi ruoaksi uunissa. Pienet, peratut ja suomustetut särjet laitetaan vuokaan öljyn kanssa ja kolme tuntia kypsennystä, jolloin ruodot pehmenevät. Vuokaan mausteeksi suolaa ja kokeilkaapa valkosipulia – se antaa hyvää makua”, Karhu opastaa.

Oppilaat tietysti haluavat koskea kaloihin ja nähdä hauen hampaat, mutta tarkkaan kuunnellaan myös ohjeet, miten kala valmistuu ruoaksi. Tottumattomalle kalan suolet saattavat aiheuttaa hieman huonovointisuutta. Syynkin Karhu osaa arvata.

”On harmi, että kotitarvekalastaminen on supistunut ihan murto-osaan siitä, mitä joskus aikaisemmin on kalastettu. Nykyisin on enemmän urheilukalastusta vavoilla, mutta useimmiten kala haetaan kaupan tiskistä ja se on valmiiksi käsitelty ja fileenä. Kalan perkaus vaatii vähän totuttelua ja fileerauskin harjoittelua. Siihen on voi olla hankala ryhtyä, jos ei ole aiemmin pyydettyjä kaloja käsitellyt. Mutta kun nuorena opettelee, sen vanhana taitaa”, Karhu vakuuttaa.

Kalastus on hauskaa, vaikka ei aina helppoa

Vaikuttaa siltä, että Jäälin koululaiset syövät kalaa useamman kerran viikossa ja monella on myös kokemusta, miten itse pyydetty kala päätyy lautaselle. Ainakin 4.-luokkalaiset Aatu, Pyry ja Juuso ovat ahkeria kalastajia ja tarttuvat onkiin tottunein elkein.

”Ahvenet on parhaita savustettuna ja haukikin on hyvää. Kalastaminen ei ole aina helppoa – joskus ei tule ollenkaan saalista. Mato-ongella kalastaminen on virvelöintiä helpompaa. Mutta mukavaa hommaa se on aina!”, pojat vakuuttavat yhdestä suusta.  

Pojat arvelevat, että Suomen kansalliskalaksi nimetty ahven on ollut tärkein kala Oulun alueella myös historiassa, mutta Karhu tietää kertoa, ettei näin ole.  

”Kun Oulun aluetta asutettiin satoja vuosia sitten, niin silloin tärkein kala oli hauki. Se johtuu siitä, että hauen saattoi kuivata, sillä kala on vähärasvainen eikä pilaannu kuivatettaessa. Kuivattu hauki oli kevyt kantaa ja se säilyi pitkään. Se oli tärkeä proteiinin lähde. Kalevalassakin on paljon enemmän viittauksia haukeen, kuin loheen ja onhan hauella yli 300 nimeä suomen kielessä. Se kertoo hauen tärkeydestä. Haukea on syytä siis kunnioittaa, muutoinkin kuin terävien hampaidensa vuoksi”, Karhu kertoo oppilaille.

Tuoreen kalatiedon lisäksi päivään mahtuu myös pieni historian oppitunti.