Isojen talojen katselmuksista hyvää tietoa energiankulutuksesta Oulussa
Eetu Hirvonen Are Oy:stä mittaamassa Rajakylän koulun energia-arvoja. Kuva: Lea Ansamaa
Oulun kaupunki oli mukana Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa yhdessä Helsingin ja Turun kanssa. Oulussa ei kuitenkaan jääty pyörittelemään peukaloita hankkeen päätyttyä, vaan hankkeen malleja haluttiin jatkaa edelleenkin.
”Tarve erilaisille kumppanuusmalleille on ollut suuri monissa kunnissa, joille perinteinen malli ei ole tuntunut toimivalta”, kertoo kaupungin energia-asiantuntija Johanna Mäkelä Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksesta.
Oulussa käyttöön otetussa mallissa energiatehokkuuskumppanit laativat Motivan mukaisia energiakatselmuksia uudempiin kohteisiin ja seurantakatselmuksia jo energiakatselmoituihin kohteisiin. Lisäksi sopimukseen kuuluu sovittujen kiinteistöjen toiminnan varmistaminen ja jatkuvan data-analyysin tekeminen rakennusautomaation avulla.
”Sopimus on alkanut vuoden 2022 alusta, ja kumppaneita meillä on kolme”, kertoo Johanna Mäkelä.
Kaksikymmentä kiinteistöä vuosittain
Vuosittain katselmoidaan noin kaksikymmentä kiinteistöä, jotka on valittu niin, että niissä on korkea kulutus tai paljon epäselviä kulutuspoikkeamia. Kaupungin rakennuksista katselmuksiin on valittu isot liikuntalaitokset sekä monitoimitalot.
”Tulosten perusteella voidaan aina tehdä jotain muutoksia, on se sitten valaistuksen vaihto tai jokin isompi remontti. Toisaalta saamme myös hyvin vinkkejä siihen, miten talon käyttäjät voisivat itse vaikuttaa energiankulukseen. Kouluissa esimerkiksi voidaan säästää energiaa niin yksinkertaisesti, että ulko-ovia ei pidetä turhaa auki”, pohtii Mäkelä.
Ihan pelkkiä remontteja remonttien vuoksi ei ryhdytä toteuttamaan, vaan joskus odotellaan perusparannusta, jolloin katselmuksissa löytyneet epäkohdat voidaan korjata kustannustehokkaasti.
”Katselmusten tulokset ovat hyödyllisiä, niissä voidaan ehdottaa esimerkiksi valaistussaneerausta tai lämmöneristyksen lisäämistä yläpohjaan. Ehdotuksille on laskettu takaisinmaksuaika.”
”Tällaista sopimusmallia meillä ei ole ennen ollut ja tämän tarkoituksena on tosiaan saada energiansäästöjä aikaan”, kertoo Johanna Mäkelä.