Elina Kaisanlahden luontojoogassa kehon ja mielen yhteys vahvistuu: Kehotietoisuus on elämän pituinen matka

Lämpö lisääntyy, puiden lehdet alkavat avautua ja linnut soittavat keväistä konserttoa. Luonto on heräämässä uuteen kasvukauteen ja talven harmaus vaihtuu väreihin, kutsuen ihmisen ulos liikkumaan ja aistimaan tuoksuja. On siis mitä parhain aika ottaa joogamatto kainaloon ja kokeilla, miltä tuntuu juurruttaa jalkansa lämpimään maahan tai antaa puun tukea tasapainoa.

Hupisaarilla, Taidemuseon ja Lasaretin läheisyydessä sijaitsevan Dammisaaren Rapumajan pihapiirissä joogataan tänä keväänä kolme kertaa, ja toiminta jatkuu elokuussa, niin ikään kolmen tapaamisen verran. Ohjaaja, fysioterapeutti Elina Kaisanlahti, näkee luontoympäristössä joogaamisen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävänä liikuntamuotona.

”Luonto on kuin työkaveri, joka pelkällä olemassaololla auttaa ihmistä rauhoittumaan ja saamaan yhteyden ympäristöön ja itseensä. Käytämme liikkeissä mukana luonnon tarjoamia elementtejä, hengitetään raikasta ilmaa, ja haetaan tietoista läsnäoloa keskittämällä huomio ympäristöstä löytyviin asioihin”, hän kuvailee.

”Ohjaamani luontojooga on matalan kynnyksen liikuntaa, johon voi tulla mukaan, vaikka ei olisi minkäänlaista kokemusta joogasta tai liikuntaharrastuksista ylipäätään. Jokainen saa tehdä harjoitukset omasta lähtökohdasta käsin. Pääpainona on saada aikaan liikettä, mutta ei tarvitse huolehtia, taipuuko tiettyyn asentoon”, Kaisanlahti lisää.

Luonto hoivaa

Kaisanlahdella on voimakas suhde luontoon, ja hän kertoo energiatasojen laskevan, mikäli ulkona ja luonnossa liikkuminen sattuu jäämään vähemmälle. Luonnon hyvinvointivaikutuksista löytyy paljon tieteellisesti todistettua näyttöä, johon Kaisanlahti on tutustunut opiskellessaan biologiksi sekä fysioterapeutiksi.

”Luontoa on käytetty jo pitkään apuna kuntouttavassa toiminnassa, ja sieltä tämä luontojoogakin on saanut inspiraationsa. Ohjaamilleni tunneille osallistuneet ovat kertoneet luonnon toimivan sekä hoivaa että voimaa antavana ympäristönä”, Kaisanlahti kertoo.

”Myös joogan hyödyistä löytyy näyttöä, ja tuntuu luonnolliselta yhdistää nämä kaksi hyvinvointia tukevaa asiaa”, hän lisää.

Jooga sanana tarkoittaa yhdistymistä ja yhteyttä.

Joogasuuntia on useita ja niihin voi sisältyä erilaisia ideologioita, sääntöjä sekä itämaista elämänkatsomusta. Kaisanlahden ohjaamassa luontojoogassa ei kuitenkaan keskitytä näiden tutkimiseen.

”Jooga sanana tarkoittaa yhdistymistä ja yhteyttä. Ajattelen, että se on pohjimmiltaan läsnäoloa, kehon ja mielen kuuntelua sekä yhteyttä ympäröivään maailmaan ja luontoon. Jokainen saa kuitenkin tehdä harjoituksen juuri siitä ajatusmaailmasta käsin, mikä itselle tuntuu luontaiselta”, hän kertoo.

”Ei ole olemassa virallista luontojoogaa, vaan jokainen ohjaaja tekee sen omalla tavallaan. Minulle se tarkoittaa sitä, että luonto ja ympäristö kulkevat harjoituksessa mukana. Voidaan esimerkiksi käyttää puuta asanan apuna tai tunnustella avojaloin maata. Ohjaajana autan kiinnittämään huomion luontoon nimenomaan aistien kautta”, Kaisanlahti jatkaa.

Vaikka sanottaisiin, että mene sinne luontoon, se tekee sinulle hyvää, niin ei sitä tiedä ennen kuin itse kokeilee.

Vahvistusta keholle ja mielelle

Kaisanlahti on työskennellyt mielenterveyttä tukevan fysioterapian parissa KuuleKeho-yrityksessään . Kehotietoisuus, itsetunnon vahvistaminen sekä kehon ja mielen yhteys ovat hänelle loputtomia inspiraation lähteitä. Kaisanlahti on työssään huomannut, kuinka jokaisen henkilökohtaiset kokemukset ovat tärkeä pohja sekä luontosuhteen kehittymisessä kuin kehotietoisuudessakin.

”Vaikka sanottaisiin, että mene sinne luontoon, se tekee sinulle hyvää, niin ei sitä tiedä ennen kuin itse kokeilee. Sama pätee moneen asiaan. Kehotietoisuutta ei voi opetella ainoastaan kirjoista, vaan se on elämän pituinen matka. Toki tutkittu tieto on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitsemme kokemuksia, jotta voimme kokonaisvaltaisesti sisäistää asioita”, Kaisanlahti painottaa.

Hän on tavannut ryhmissään ihmisiä, jotka eivät ole uskaltautuneet joogasaleille, mutta ovat luontojoogan myötä innostuneet harrastuksesta.

”Jos viihtyy luonnossa ja tykkää vaikka kävelemisestä, voi tämä laji olla seuraava askel, mitä on helppo kokeilla. Moni onkin sanonut, että jos olisi tiennyt joogan olevan tämmöistä, olisi aloittanut jo aikaisemmin”, Kaisanlahti hymyilee.

Vaikka luonnossa joogaaminen sopii aloittelijoille, se antaa Kaisanlahden mukaan haastetta myös pidempään liikkuneille.

”Laji kehittää lihaskuntoa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Annan liikkeistä erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita itselleen sopivan. Pyrin huomioimaan myös erilaiset liikuntaelin haasteet”, Kaisanlahti kertoo.

”Harjoituksen aikana voi myös tutkia hellittämisen teemoja, jossa pyritään pois suorittamisen ajatuksista. Jos jollain kerralla tuntuu, ettei jaksa tehdä mitään, voi tulla vaikka matolle pötköttelemään koko ajaksi”, hän lisää.

Nuorille ja aikuisille avoin ja maksuton luontojooga Dammisaaren Rapumajan ympäristössä kolmena keskiviikkona 24. toukokuuta alkaen klo 11.00–12.00, sekä kolme kertaa elokuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Säänmukainen varustus, mukaan juomapullo sekä oma joogamatto tai viltti.

Lisätietoa luontojoogatapahtumasta löydät tästä linkistä.

Toiminta toteutetaan Oulun kaupungin liikuntapalveluiden avustuksella.