Biojätteet lajiteltava myös pientaloissa viimeistään kesällä – Kiertokaarella infotilaisuuksia eri puolilla Oulua

Biojätteen lajitteluvelvoite laajenee ensi kesänä 19. heinäkuuta. Oulun alueella tämä tarkoittaa sitä, että biojäte on lajiteltava viimeistään silloin myös taajama-alueella sijaitsevissa 1–3 huoneiston pientaloissa eli omakotitaloissa, paritaloissa ja erillistaloyhtiöissä.

Biojätteen lajittelun voi hoitaa kahdella tavalla: joko tilaamalla Kiertokaaren järjestämän erilliskeräyksen tai kompostoimalla omatoimisesti.

Erilliskeräyksessä asukkaalla on joko oma tai naapuruston kanssa yhteinen biojäteastia, jonka Kiertokaaren kilpailuttama jätehuoltoyritys käy tyhjentämässä. Jätelain mukaisesti Kiertokaari vastaa asumisessa syntyvän biojätteen keräilystä taajama-alueilla. Kiertokaari hoitaa keskitetysti biojätepalvelun asiakaspalvelun ja laskutuksen.

Kiertokaari järjestää asiasta infotilaisuuksia eri puolilla toimialuettaan tämän talven ja kevään aikana. Erityisasiantuntija Mari Juntunen sanoo, että tarvittava tieto uudistuksesta löytyy myös Kiertokaaren nettisivuilta tai puhelimitse, mutta paikan päälle voi vapaasti tulla juttelemaan ja kyselemään mieltä askarruttavista asioista.

Kiertokaari toivoo, että asukkaat järjestävät biojätteen kierrätyksen kuntoon hyvissä ajoin ennen heinäkuuta, sillä asiakaspalvelu voi ruuhkautua, jos esimerkiksi erilliskeräyksen tilaukset jätetään viime tinkaan.

”Nythän on tiedossa suuri muutos, kun aikaisemmin ei ole ollut tällaista pientalojen velvoitetta ollut. Mitä aikaisemmassa vaiheessa saadaan pyörät pyörimään, sen jouhevammin asiat sujuvat. Täällä suorittavalla puolella tulee joka tapauksessa kiire, ja senkin kampittamiseksi ollaan mieluummin vähän etupainotteisesti liikenteessä”, Juntunen sanoo.

Biojätteen lajitteluun on tarjolla kaksi erilaista vaihtoehtoa. Jos aikoo kompostoida itse, se vaatii aktiivisuutta, Juntunen huomauttaa.

”Jätehuoltomääräyksissä sanotaan kompostorista, että sen pitää olla lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu, ja luonnollisesti siinä pitää olla kansi ja ilmanottoaukot. Eli mikä tahansa paksi ei kompostointiin käy, vaan sen pitää olla rakenteellisesti sellainen, että sillä on mahdollisuudet toimia myös kylmänä talviaikana, eikä se oikein hoidettuna aiheuta kiinteistöllä haittaa”, Juntunen sanoo.

”Kompostointi tarkoittaa, että kompostoria pitää hoitaa – se ei ihan omine nokkineen pärjää.”

Juntunen arvelee, että kompostointivaihtoehdon valitsevat ne, jotka ovat tähänkin asti tykänneet touhuta pihalla ja puutarhassa ja hyödyntäneet omaa kompostoria. Heille se on loistava vaihtoehto. Erilliskeräys on taas vaivattomampi tapa hoitaa asia: asiakkaan tarvitsee vain lajitella biojätteet ja viedä keräysastiaan, josta ne noudetaan.

Naapuriyhteistyöhön kannustetaan

Kiertokaari kannustaa erilliskeräykseen ryhtyviä harkitsemaan yhteistä keräysastiaa naapureiden kanssa. Tähän on naapurisuhteiden lujittamisen lisäksi hyvä käytännön syy: biojäteastiat on tyhjennettävä suhteellisen tihein väliajoin, ja kustannuksissa voi säästää, kun yhtä, suhteellisen tilavaa keräysastiaa täyttää useampi ruokakunta.

Oulussa biojäteastioiden tyhjennysaikatauluksi on määrätty kesällä vähintään kahden viikon välein ja talvella neljän viikon välein. Kesäkausi alkaa toukokuun alussa ja kestää elokuun loppuun.

”Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tämmöinen yhteisöllinen keräys on ainakin meidän perällä toiminut vähintäänkin kiitettävästi”, Juntunen rohkaisee naapuriyhteistyöhön.

Erilliskeräyksen voi tilata Kiertokaaren asiakaspalvelusta nettilomakkeella, puhelimitse tai sähköpostitse. Asiakas voi myös hankkia keräysastian palveluna Kiertokaarelta.

Muovipussiinkin voi kerätä

Kiertokaaren alueella biojätteen lajittelu on nykyisin helppoa, kunhan vain tietää, mitä biojätteeseen kuuluu ja mitä ei. Biojätteet saa viedä astiaan ihan tavallisessa muovipussissakin, sillä kääreet revitään pois biokaasulaitoksella.

”Me teimme vuonna 2017 rohkean päätöksen, kun Gasumin biokaasulaitos oli toiminut jo jonkin aikaa ja tiedettiin, että teknisesti on mahdollista pakata biojäte myös muovipussiin. Päätimme, että ei välitetä siitä kääreestä, vaan pääasia on, että lajitellaan”, Juntunen sanoo.

Juntusen mukaan ihmisten tietämys biojätteen lajittelusta ja sen hyödyistä vaihtelee. Biojätteestä syntyy muun muassa biokaasun muodossa hyödynnettävää energiaa, jota käytetään sekä liikennepolttoaineena että teollisuuden lämmön- ja sähköntuotannossa.

”Eittämättä vielä tarvittaisiin lisää tietoa siitä, mitkä ovat omien pienten tekojen seuraukset siinä, että saadaan uusiutuvaa energiaa ja ravinteita kiertoon. Ne ovat loppujen lopuksi aika isoja asioita, jos ajatellaan maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia.”