Arvovesi-hankkeen loppuraportti: Merikosken alapuolisen alueen kunnostamisvaihtoehdot selvitettävä

Koko Oulujoen vesistöaluetta koskevan vesistövision koonnut Arvovesi-hanke on saatu päätökseen. Oulun kaupunki ja Oulun Energia ovat olleet mukana hankkeen neuvottelukunnassa 30 muun Oulujoen vesistöalueen kunnan, yrityksen ja yhteisön kanssa. Hankkeen loppuraportti esiteltiin päätösseminaarissa 19. huhtikuuta.

Vuoteen 2035 tähtäävän vesistövision tarkoituksena on sovittaa yhteen vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet. Oulun kaupunki ja Oulun Energia ovat kertoneet suhtautuvansa myönteisesti vesistöalueen kehittämiseen kokonaisuutena.

Merkittävin Oulun kaupunkia ja Oulun Energiaa koskeva toimenpide-ehdotus liittyy elinvoimaisiin ja monipuolisiin vaelluskalakantoihin ja niistä huolehtimiseen. Tavoitteena on, että vaelluskalat lisääntyvät luontaisesti Oulujoen alaosalla Oulujokisuistosta Montan voimalaitokselle ja osin myös alueen sivujoissa.

Merilohikannan elvyttäminen haasteellista

Hankkeen osana Luonnonvarakeskus (Luke) teki raportin Oulujoen vesistöalueen kalakantojen tilasta. Raportti perustuu pitkäaikaisiin seurantoihin ja tutkimuksiin.

Luken raportissa todetaan, että merilohikannan elvyttäminen Oulujoen pääuomalla on haasteellista. Seitsemän voimalaitoksen välissä olevat alueet ovat lähes kokonaan patoaltaita, eikä lohelle soveltuvia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita juurikaan ole.

Siksi Luken mukaan Oulujoen alajuoksulla tehtävät toimenpiteet olisivat lohen kannalta suhteellisesti tehokkaimpia. Yksittäisistä toimenpiteistä tehokkain olisi Merikosken säännöstelypadon alapuolisen alueen kunnostaminen lisääntymisalueeksi, joka voisi tuottaa raportin mukaan lähes 6000 vaelluspoikasta ja enimmillään 600 merivaellukseltaan kutemaan palaavaa kalaa.

Jos esimerkiksi kaikkien pääuoman voimalaitoksien yhteyteen toteutetaan luonnonmukaiset kalatiet ja vanhat uomat sekä Merikosken säännöstelypadon alapuolinen alue kunnostetaan lisääntymisalueiksi, voitaisiin pääuomassa tuottaa Luken arvion mukaan noin 30 000 vaelluspoikasta jokisuuhun. Näistä noin 2000 aikuista kutukalaa voisi palata takaisin kutualueilleen merivaelluksen jälkeen.

Vaihtoehtoja tarkasteltavaksi

Arvovesi-hankkeen loppuraportti nimeääkin yhdeksi kiireellisimmistä toimenpide-ehdotuksista Merikosken, Hupisaaren ja Kaupunginojan alueiden kunnostusmahdollisuuksien selvittämisen. Raportin mukaan tulisi tehdä vaihtoehtotarkastelut eri toimenpiteiden osalta ja käynnistää tarkempi suunnittelu toteuttamiskelpoisessa järjestyksessä. Myös rahoituslähteitä tulisi tarkastella suunnittelun ja toteutuksen osalta. 

Vaihtoehtotarkasteluihin tulisi liittää nykyisen kalatien kehittäminen, Hupisaaren purojen kehittäminen, luonnonmukaisen kalatien tarkastelu, Merikosken uoman ympäristövirtaaman tarkastelu, pohjapatojen vaellusesteellisyyden tarkastelu, pienvoimalan rakentamismahdollisuuksien tarkastelu sekä siian lisääntymisalueiden kunnostus.

Oulun kaupunki ja Oulun Energia aikovat ottaa toimenpide-ehdotukset arvioitavaksi. Esimerkiksi Merikosken kunnostaminen on moninainen ja haastava kokonaisuus, johon liittyvät riskit ja mahdollisuudet on selvitettävä tarkasti. Asian edistämisessä noudatetaan Oulun kaupungin ja Oulun Energian normaaleja valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja.

Alkuperäislajeja syytä suosia

Luonnonvarakeskusen raportissa koko Oulujoen alueen kehittämistoimiksi ehdotetaan muutoksia kalastuksen säätelyyn sekä alkuperäisten kalakantojen ja -lajien suosimista kalaistutuksissa.

Oulujoen koko vesistöalueella hyödynnettävän kalaston biomassaksi arvioitiin raportissa 3,5 miljoonaa kiloa, josta laskennallinen saalisarvio on noin 1,1 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalastuksen kannalta tärkein laji on kuha, jonka osuus on lähes kolmannes koko vesistöalueen laskennallisesta saaliista. Muita merkittäviä saalislajeja ovat hauki, ahven ja muikku.

Noin 67 prosenttia laskennallisesta saaliista on kalastettu vesistöalueen suurista järvistä. Suurten järvien kokonaissaaliista noin 40 prosenttia on kaupallisen kalastuksen saalista, josta suurin osa saadaan Oulujärvestä ja Hyrynsalmen reitin suurimmista järvistä.

Luken mukaan kalastonhoidon tavoitteena tulisi olla kalakantojen luontainen elinkierto ja alkuperäisten kalakantojen ja -lajien käyttö istutuksissa, koska vesistöön sopeutumattomista istukkaista voi olla haittaa alueen alkuperäisille kalakannoille.

Järvitaimen vaatisi säännöstelyä

Raportin mukaan esimerkiksi järvitaimenen toimivan luonnonkierron synnyttämiseksi kalastusta tulee säädellä nykyistä tiukemmin. Sallitut saaliskalat on mahdollista erotella taimenkannan elvytyksiin tarkoitetuista istutuskaloista rasvaevämerkintöjen perusteella.

Raportissa todetaan, että Oulujärven yläpuolisissa vesissä on vielä jäljellä runsaasti järvitaimenelle sopivia poikastuotantoalueita, mutta etenkin Oulujärven syönnösalueen taimenille niille pääsy on estynyt.

”Luonnonkierron elpyminen koko vesistöalueella mahdollistaisi parhaimmillaan jopa yli 150 000 järvitaimenen vaelluspoikasen ja noin 5000 aikuisen kututaimenen esiintymisen. Tämä edellyttää, että poikastuotantoalueet on kunnostettu, vaellusreitit avattu ja rasvaevällisiä luonnonkierrossa olevia taimenia ei oteta saaliiksi”, johtava tutkija Pekka Hyvärinen sanoo Luken tiedotteessa.

Arvovesi-hankkeen toteutuksesta vastasivat Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, alueen kunnat ja joukko yrityksiä.

Arvovesi-hankkeen raportti on luettavissa Ympäristökeskuksen sivuilla.