Ylikiimingin Nuijamiehet viettää 100-vuotisjuhlavuotta – lentopallossa hyvät tulevaisuudennäkymät
Lentopallo on Ylikiimingin Nuijamiesten uusin laji. Junioritoiminta on aktiivista tässä lajissa. Kuvat: Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet täyttää tasan 100 vuotta tänä vuonna. Juhlavuosi näkyy monissa eri seuran järjestämissä tapahtumissa tämän vuoden aikana. Ylikiimingin Nuijamiesten 100-vuotistoimikuntaa johtavan Piia Parkkisen mukaan juhlavuotta vietetään pääasiassa työn merkeissä tämän vuoden aikana.
”Jokainen jaosto järjestää vuoden aikana yhden tapahtuman, jossa nostetaan juhlavuosi esille. Tällaisia tapahtumia on esimerkiksi Hikihiihto, Unelmien liikuntapäivä, suunnistuksen aluemestaruuskilpailut ja pöytätenniksen pitäjänmestaruuskilpailut”, Parkkinen kertoo.
Juhlavuoden ensimmäinen tapahtuma on Ohjelmalliset iltamat -tapahtuma 100 vuotta vanhaa ohjelmarunkoa mukaillen Vesaisenlinnalla 19. maaliskuuta. Antti Tarumaa kirjoittaa historiikin seuran 100-vuotisesta toiminnasta, joka julkaistaan Linnan juhlassa Vesaisenlinnalla 5. joulukuuta. Tässä juhlassa huomioidaan myös seuran menestyneitä urheilijoita ja toimijoita.
Juhlavuoteen liittyy myös se, että Mauri Bäckman on suunnitellut Ylikiimingin Nuijamiesten vaakunan pohjalta 100-vuotislogon. Sitä käytetään juhlavuoden tapahtumien mainonnassa.
Lentopallossa aktiivista junioritoimintaa
Koronapandemiasta johtuneet sulkutoimet keskeyttivät liikuntatoiminnan ja urheilukisat. Nyt tilanne on se, että toiminta on käynnistetty uudelleen. Ylikiimingin Nuijamiesten puheenjohtajan Veikko Jokikokon mukaan esimerkiksi seuran lentopallotoiminnassa on hyvät tulevaisuudennäkymät, sillä lajissa on aktiivista junioritoimintaa.
”On vaikea ennustaa kuinka hyvin ihmiset palaavat harrastusten ja seuratoiminnan pariin kahden vuoden tauon jälkeen. Lentopallo on tullut seuramme lajiksi viimeisimpänä ja siellä ainakin toiminta on aktiivista myös junioripuolella”, hän kertoo.
Jokikokko arvioi, että Ylikiimingin Nuijamiehet on selviytynyt korona-ajan läpi taloudellisesti kohtuullisesti. Hänen mukaansa menot olivat pienemmät kilpailutoiminnan ollessa keskeytettynä, mutta myös tulot ovat olleet pienemmät. Tilannetta helpotti se, että seurassa tehdään kaikki talkoilla ja vapaaehtoisvoimin.
Ylikiimingin Nuijamiehissä on seitsemän lajikohtaista jaostoa nykyisin. Ne ovat hiihto- ja ampumahiihtojaosto, huvijaosto, lentopallojaosto, pöytätennisjaosto, salibandyjaosto, suunnistusjaosto ja yleisurheilujaosto. Urheilutoiminnan lisäksi talkootyönä hoidetaan Ylikiimingissä sijaitsevan tanssipaikan, Nuijamiesten lavan, toiminta.
Nuijamiehet aloitti suojeluskunnan varjossa
Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiesten perustamisen taustalla vuonna 1922 oli se, kuinka Ylikiimingissä oli vietetty tuolloin Kalevalan päivän juhlaa. Tässä yhteydessä oli pidetty puhe, joka käsitteli voimistelu- ja urheiluseuroja. Ylikiiminkiläiset kokoontuivat keskustelemaan asiasta 5. maaliskuuta 1922, jolloin päätettiin yksimielisesti perustaa urheiluseura kirkonkylän nuorisoseuran alaosastoksi.
Ylikiimingin Nuijamiesten ensimmäinen nimi oli Nuijamiehet. Se järjesti ensimmäiset hiihtokilpailut 9. huhtikuuta 1922. Nuijamiehet järjesti urheilukilpailuja ja iltamia 1930-luvulle saakka, mistä alkaen se oli uinuva urheiluseura. Syynä oli se, että myös suojeluskunta järjesti urheilukilpailuja aktiivisesti. Sitten suojeluskunnan piti lopettaa toimintansa jatkosodan jälkeen vuonna 1944. Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet perustettiin 27. toukokuuta 1945.
Ylikiimingin Nuijamiesten toiminta laajentui ja monipuolistui 1950-luvulta alkaen, minkä lisäksi Nuijamiesten lava aloitti toimintansa vuonna 1959. Tanssit on järjestetty Nuijamiesten lavalla kesällä ja Vesaisenlinnalla talvella. Näistä tapahtumista saadut tulot ovat mahdollistaneet Ylikiimingin Nuijamiesten urheilutoiminnan järjestämisen.