Virpiniemen uusi lumetusjärjestelmä tekee lunta jo seuraavan talven ensilumenladulle

Tällä hetkellä hiihtosuunta on alaspäin, mutta ensi talvena tässä kiivetään Virpiniemen pisin nousu, joka mahdollistaan kansainvälisten hiihtokilpailuiden järjestämisen. Kuva: Pirkko Vääräniemi

Liikunta & terveys

Julkaistu: Kirjoittaja: Pirkko Vääräniemi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tammikuisena aamuna hiihtäjiä kiertää tasaisin välein Virpiniemen huippukuntoisella hiihtobaanalla. Tällä hetkellä ensilumenlatua on valmiina 1,7 kilometrin verran, ensi viikolla jo yli 2,5 kilometriä. Uusi lumetusjärjestelmä on otettu käyttöön, ja ensi syksynä hiihdetään viiden kilometrin ensilumenladulla.

Kaupunki kehittää Virpiniemen hiihto-olosuhteita neljävuotisessa projektissa. Projektin päämääränä on muun muassa viiden kilometrin ensilumenlatu sekä kilpahiihdon olosuhteiden parantaminen. Niin sanottua kilpavitosen reittiä on korotettu, ja talvikaudelle 2025–2026 hiihtosuuntaa vaihdetaan toiseen suuntaan. Tämän jälkeen reitillä on riittävä nousu kansainvälisten hiihtokilpailuiden järjestämiseen.

Tykkilunta tehdään kymmenellä hybridilumitykillä sekä kolmella matalapainetykillä.

”Tykitämme lunta säilöön lumiaumaan noin 10 000 kuutiota. Tällä saamme valmista latua kolme kilometriä. Parin kilometrin matkalle rakennetaan ensi kesänä vesi- ja ilmaputkisto, johon tulee pieniä vesiposteja. Voimme siirrellä kevyitä hybriditykkejä niin, että saamme lopun ladusta lumetettua suoraan tykeillä ladulle”, kertoo työnjohtaja Tuomas Orava Oulun Tilapalveluista.

Lumitykkejä maastossa.

Lumetusjärjestelmä päästiin ottamaan käyttöön tammikuun puolivälissä. Kuva: Tuomas Orava

Vettä ja pakkassäitä tarvitaan

Tykkilumi ei synny itsestään, vaan sen muodostamiseen tarvitaan vettä, ilmaa ja pakkassäät. Ohuenohueen vesivirtaan puhalletaan pakkasilmaa, joka jäädyttää veden kiteiksi. Tämän vuoksi lunta voidaan tykittää vasta noin viiden pakkasasteen keleissä. Kesän aikana säilölumesta menetetään noin 20 prosenttia.

Vesi tulee Virpiniemeen lumetushanketta varten rakennetusta lammesta, joka on halkaisijaltaan 85 metriä ja noin viisi metriä syvä – ihan pienestä kuopasta ei siis ole kyse. Tämän vesimäärän on laskettu riittävän kolmen kilometrin lumimäärälle sekä ladulle tykitykseen. Lammen kaivamisesta tullutta maa-ainesta on käytetty hiihtoladun maaston korottamiseen sekä uuden mäenlaskupaikan rakentamiseen.

”Kun kaikki lumitykit jauhavat lunta vuorokauden ympäri, ideaaliolosuhteissa 10 000 kuutiota saadaan tykitettyä kahdessa päivässä. Se on aikamoista pöhinää!” Orava kuvailee.

Lumitykkejä ja vesiposteja maastossa.

Kevytrakenteisia hybridilumitykkejä pystytään siirtämään näppärästi. Vesiposteja tulee tulevaisuudessa ladun varrelle, jolloin lumi saadaan tykitettyä suoraan ensilumenladulle. Kuva: Pirkko Vääräniemi

Ladulla käy iltaisin vilske

Tänä talvena liikuntapaikanhoitajien työn haasteet ovat liittyneet lumen vähyyteen. Ihmiset ovat kyselleet latujen hoidon perään, vaikka latujen tekijän näkökulmasta lumimäärä on ollut liian vähäinen.

”Latukoneen metalliterä nostaa epäpuhtaudet pintaan, jos ladut ajetaan liian ohuella lumikerroksella. Emme jätä tahallamme latuja ajamatta, vaan se on pitkän kokemuksen tulos, milloin latuja kannattaa ajaa. Tästä valmiista ensilumenladusta on saatu vain positiivista palautetta, ja täällä käy iltaisin paljon hiihtäjiä”, Orava kertoo.

Lumikasa metsän reunassa.

Tykkilumi on levitetty latupohjalle valmiiksi. Kuva: Pirkko Vääräniemi

Fakta

Virpiniemen latuverkoston parannustyöt 2023–2025

  • Vesivarasto eli tekolampi kaivettu lumetusta varten
  • Latuprofiileja korotettu FIS-tasoiseksi
  • Lumetusjärjestelmän laitekontti, pumppaamo sekä 10 hyriditykkiä ja 3 matalapainetykkiä hankittu
  • Rakennettu lumetuskenttä
  • Sähköistetty lumetusalue
  • Kilpalatuja parannettu
  • Mäenlaskualue peruskorjattu

Projekti jatkuu vuodelle 2026.

Juttua varten on haastateltu myös ulkoliikuntapäällikkö Mika Puolitaivalta Oulun kaupungin liikuntapalveluista.