Urheiluseura Kuivasjärven Auran valmentajalle Anne Karvinen-Poutaselle myönnettiin Vuoden tyttöteko -palkinto
Anne Karvinen-Poutanen on tehnyt 35-vuotisen valmennusuran Kuivasjärven Aurassa. Hän sai pitkäkestoisesta työstään tyttöurheilun hyväksi Vuoden tyttöteko -palkinnon. Kuvat: Antti A.T. Leinonen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kuivasjärven Auran valmentaja Anne Karvinen-Poutanen huomioitiin pitkäaikaisesta työstään tyttö- ja naisurheilun puolesta Vuoden tyttöteko -palkinnolla. Palkinto myönnettiin Kansainvälisenä tyttöjen päivänä keskiviikkona 11. lokakuuta Vuolteen Tyttöjen talolla. Karvinen-Poutanen soisi liikuntaharrastamiseen tasa-arvoiset mahdollisuudet joka puolella maailmaa.
Oululainen urheiluvalmentaja Anne Karvinen-Poutanen sai työstään nyt seitsemättä kertaa jaetun Vuoden tyttöteko -palkinnon. Poutanen on tehnyt pitkäaikaisen uran urheiluseura Kuivasjärven Auran valmentajana. Hän vastaa seuran yleisurheilun pyörittämisestä ja valmentaa pääosin tyttöjä. Kuivasjärven Auran arvoihin kuuluu, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa omana itsenään ja kokea urheilun ilo.
Vuoden tyttöteko -palkinto jaetaan Kansainvälisenä tyttöjen päivänä, joka on vuonna 2011 YK:n luoma teemapäivä. YK-teemapäivän tarkoituksena on tyttöjen oikeuksien tukeminen sekä tehdä näkyväksi tyttöjen ja naisten kokemia haasteita ympäri maailmaa. Tänä vuonna päivän teemana on ”Tytöt ja urheilu”.
Tukemalla tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksia urheilla ja toteuttaa itseään turvallisesti vahvistetaan myös uskoa itseensä löytää uusia mahdollisuuksia, riippumatta sukupuolesta.
Tunnustus yllätti iloisesti
Oulun suurinta yleisurheiluseuraa Kuivasjärven Auraa edustava Anne Karvinen-Poutanen kertoo olleensa yllättynyt saamastaan tunnustuksesta.
”Aina tuollaiset muistamiset on mukavia, kun tehty työ huomioidaan.”
Karvinen-Poutanen sanoo, että tyttöjen asema urheilussa suhteessa poikiin on Suomessa hyvällä tolalla. Varsinkin yleisurheilussa tilanne on se, että tyttöjä on määrällisesti huomattavasti poikia enemmän, jolloin vallitsevat asenteetkin ovat olleet hyvin tasa-arvoisia. Kehityskohtiakin yleisessä suhtautumisessa tyttöjen urheiluun silti löytyy.
”Jonkin verran Suomessakin on aliarviointia tyttöjen urheilua kohtaan, mutta yleisesti tyttöurheilun asema noussut monissa lajeissa viime vuosien aikana, kuten esimerkiksi jalkapallossa. Tyttöjen ja naisten aliarvostus näkyy huippu- ja kilpaurheilussa siinä, että tasa-arvo ei edelleenkään toteudu palkitsemisessa.”
”Tai joskus on kuullut sanottavan, että jokin laji ei sovi jollekin sukupuolen takia. Lisäksi häirintätapaukset on saatava tietenkin pois”, Karvinen-Poutanen lisää.
Monessa lajissa on nykyisin puhuttu naisten esineellistämisestä ja ulkonäköpaineista, jotka aiheuttavat tytöille urheilussa paljon ongelmia. Tämän asian parantamiseksi urheilumaailmassa saisi Karvinen-Poutasen mukaan tehdä enemmän.
”Meidän seurassamme on ollut puhetta tyttöjen juoksuasuista. Se on hieman kaksipiippuinen juttu, koska urheiluasut tulevat kansainvälisiltä toimijoilta, jolloin niihin ei juuri itse voi paljon vaikuttaa. Tosin siinäkin on ollut muutosta, sillä tänä vuonna on näkynyt muun muassa shortseja kisa-asuina – ettei aina tarvitse olla niukinta mahdollista.”
Karvinen-Poutanen sanoo Kuivasjärven Auran olleen myös aktiivisesti mukana monenlaisissa syrjintää vastustavissa kampanjoissa.
Anne Karvinen-Poutasen valmentamista Kuivasjärven Auran yleisurheilijoista valtaosa on tyttöjä. Kuvassa on harjoituksien alkulämmittelyt Ouluhallissa.
Urheilua läpi elämänvaiheiden
56-vuotias Anne Karvinen-Poutanen juoksi aikoinaan päälajinaan aitoja. Hän saavutti pronssia Kalevan kisoista ja sen ohella muutamia nuorten suomenmestaruuksia, mutta joutui lopettamaan jo parikymppisenä munuaisongelmien vuoksi.
”Vuonna 1987 päättyi oma urheilu-urani. Urheilun lopettaminen oli niin kova pala, etten vuoteen voinut mennä edes kentälle. Sitten vuonna 1988 siirryin vetämään Kuivasjärven Auran urheilukouluja, ja siitä asti 35 vuotta olen ollut valmentajana”, Karvinen-Poutanen valottaa yhtä elämänsä suurta käännekohtaa.
Siteet Kuivasjärven Auraan ulottuvat Anne Karvinen-Poutasella hänen isäänsä, joka oli toiminut seuran puheenjohtajana liki 40 vuotta.
”Vuonna 1997 perustaessamme uutta urheilukoulua meille tuli 102 nuorta harrastajaa mukaan, mutta nykyisin vuosittaiset harrastajamäärät ovat noin 650:n paikkeilla. Porukkaa on tosiaan mukavasti, ja meillä on mukana aika paljon Suomen huippuja 15–18-vuotiaiden ikäluokissa”, Karvinen-Poutanen toteaa.
Hän sanoo Kuivasjärven Auran olevan yleisurheilupiireissä maineeltaan lämminhenkinen ja perhekeskeinen, vaikka seura onkin kasvanut isoksi.
Toive edistyksestä
Suomessa on perinteet koululiikunnalle, josta usein lapset ja nuoret saavat kipinän jatkaa liikuntaharrastustaan myöhemmin elämässään. Lisäksi suurin osa heistä pystyy jatkamaan sellaisten lajien pariin, mihin itse haluavatkin.
”Täällä meillä ei välttämättä ymmärretä, kuinka vaikeaa muualla maailmassa tyttöjen liikkuminen on. Toiveena olisi, että tytöt pystyisivät nuorena urheilemaan, liikkumaan ja olemaan koulussa eivätkä joutuisi erilaisiin ahdinkoihin. Liikunta voi auttaa moneen asiaan”, Karvinen-Poutanen näkee.
Kotimaassa tyttöjen urheilemisen esteenä saattaa olla haastava taloudellinen tilanne. Kuivasjärven Auran toimintaan kuuluu vähävaraisten perheiden liikuntaharrastusten tukeminen.