Satavuotiaan neuvolan julkikuva on myönteinen, Oulussa haastavat nuorten perheiden paineet
Neuvolassa viihdytään ja myös ennaltaehkäistään perheiden mahdollisia ongelmia. Kuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin hyvinvointineuvola on ennaltaehkäisevä ja moniammatillinen toimintatapa lapsiperheille ja se on käytössä kaikissa Oulun kahdeksassa neuvolassa.
Terveydenhoitaja Johanna Moilala kertoo, että jokaisen perheen voimavarojen ja tuen tarve kartoitetaan neuvoloissa THL:n seulontalomakkeilla. Niissä tarkastellaan esimerkiksi taipumusta masennukseen, väkivaltaan tai päihteiden käyttöön.
Tulokset käydään läpi perheiden ja kunkin alan asiantuntijan kuten päihdetyöntekijän tai perheterapeutin kanssa. Perheiden kanssa tehdään myös toimintasuunnitelmat tilanteen kohentamiseksi.
”Moniammatillinen tiimi on nopeasti saatavilla eikä lähettämiskäytäntöä tarvita. Näin voidaan tarjota ajoissa tukea intensiivisesti ja ehkäistä ongelmien vaikeutumista”, kertoo Moilala.
”Onhan se mahtavaa seurata, kun alkuraskaudesta ahdistunut äiti alkaakin sulaa äitiydelleen.”
Oulussa korostuvat Moilalan mukaan neuvolan asiakkaiden mielenterveyshaasteet.
”Nuorilla perheillä on paljon paineita mikä johtuu muun muassa nuorten tyttöjen mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Lisäksi kymmeneen vuoteen suurimmassa osassa neuvoloita ei ole enää ollut psykiatrista sairaanhoitajaa.”
Edelleen mielikuva neuvolasta on kuitenkin myönteinen.
”Varsinkin jos terveydenhoitaja on pysynyt samana niin neuvolaan tullaan mielellään eikä haluta vaihtaa aluetta. Onhan se mahtavaa seurata, kun alkuraskaudesta ahdistunut äiti alkaakin sulaa äitiydelleen”, Moilala sanoo.
Hyvinvointineuvolaa kehitettiin ensin Koskelan neuvolassa vuodesta 2011 alkaen valtakunnallisen Tukeva-hankkeen jälkeen. Oulua pidettiin Suomessa edelläkävijänä hyvinvointineuvolansa ansiosta.
Vuosina 2012-13 hyvinvointineuvolamallista tuli vakiintunut käytäntö kaikkiin oululaisneuvoloihin.
Tuttu ihminen tarvitaan neuvolaankin
Tiina Tervaskanto-Mäentausta toimi terveydenhoitajana oululaisneuvoloissa 80-ja 90-luvulla. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli Oulun ammattikorkeakoulussa lehtorina, tutkijana ja neuvolatoiminnan kehittäjänä.
Tervaskanto-Mäentausta kertoo, että 80-luvulla jokaisella kaupunginosalla oli omat terveydenhoitajansa väestömäärän mukaan. Lisäksi yhteistyötä tehtiin moniammatillisesti muun muassa sosiaalityöntekijöiden, psykologien, puheterapeuttien ja päiväkotien kanssa.
”Valitettavasti muutoksia on tapahtunut, vaikka koenkin niin, että neuvola edelleen palvelee kaikkia”, Tervaskanto-Mäentausta sanoo.
”Nykyisin perhe saattaa kohdata oman tutun terveydenhoitajan sijaan aina uusia työntekijöitä. Ennen ei ollut chateja ja sähköposteja, vaan joka päivä kello 12-13 kuka tahansa pystyi soittamaan ja kysymään mistä tahansa lapsenhoidon tai perhe-elämän murheesta. Siihen ei ole enää mahdollisuutta, kaikki menee netin kautta. Se on huono asia, vaikka tekniikka olisikin tuttua. ”
Tervaskanto-Mäentausta lisää että jos on pienen lapsen kanssa joku hätä, tukea ja vastaus pitäisi saada heti.
”Ja tutulta ihmiseltä, joka tuntee perheen entuudestaan.”
Neuvolan juju on ennakointi
Teknologiasta on kuitenkin ollut huomattavaa hyötyäkin myös neuvolassa.
”Kun oma nuorimmaiseni syntyi vuonna -87, sen jälkeen alkoivat systemaattiset ultraääniseulonnat ja geenivirheiden tutkiminen jo sikiövaiheessa. Raskaudet etenevätkin nykyään hyvin, kun ongelmia voidaan ennakoida paremmin. Myös lapsettomuusongelmissa voidaan hyvin auttaa nykyisin”, sanoo Tervaskanto-Mäentausta.
Muutosta on tapahtunut myös siinä, että äidit synnyttävät myöhemmin. Synnyttäjien keski-ikä on nykyisin vähän yli 30 vuotta.
Tervaskanto-Mäentausta muistuttaa, että ennaltaehkäisevästä neuvolatyöstä pitäisi huolehtia aina ja poikkeusaikoinakin. Hän on hieman huolissaan nuorista, joilta korona vei varhaisen puuttumisen mahdollisuudet terveydenhoidossa.
”Ennakoivuus on ollut koko neuvolatyön juju ja sillä on saatu lapsi- ja äitikuolleisuus lähes kokonaan poistettua”, Tervaskanto-Mäentausta muistuttaa.
