Raksilan uimahalli juhlii 50-vuotispäivää – ”Uinnin opettaminen on oppiaine siinä missä matematiikka”

Liikuntaneuvos Tuija Pohjola ehti työurallaan opettaa oululaisia uimaan vuosikymmenten ajan. Kuva: Sanna Krook / arkisto

Liikunta & terveys

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Viimeisiä kuukausiaan elävä Raksilan uimahalli viettää maanantaina 50-vuotispäivää juhlavesijumpan ja haitarimusiikin merkeissä. Liikuntaneuvos ja kaupunginvaltuutettu Tuija Pohjola sanoo, että uimahalliin aikoinaan vaadituilla lastenaltailla on ollut valtava merkitys siinä, että Oulussa lasten uimataito on ylivoimaisella tasolla valtakunnallisesti.

Oulun uimahalli Raksilassa avattiin yleisölle 4. marraskuuta 1974. 50-vuotispäivän kunniaksi uimahallissa on maanantaiaamuna kello 6.30 alkaen juhlavesijumppa, jota säestää haitaristi Anne-Mari Kannianen.

Juhlavesijumpan vetää lähes itseoikeutetusti liikuntaneuvos ja kaupunginvaltuutettu Tuija Pohjola, joka on tehnyt mittavan elämäntyön vesiliikunnan ja -urheilun eteen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin uinninopettajana, järjestötoimijana ja poliittisena päättäjänä.

Kun Raksilan uimahalli avattiin, kilpauimarina SM-kultaa voittanut Pohjola työskenteli siellä uimavalvojana. Pian hän siirtyi uinninohjaukseen ja ehti työurallaan kouluttaa oululaisia vauvoista vaareihin uimaan kaikkiaan yli 40 vuoden ajan.

Opettaja altaan reunalla ja aikuisia oppilaita altaassa uimahallissa.

Raksilan uimahalli on ollut Suomen käytetyimpiä, ja myös uimakoulu- ja vauvauintikurssit täyttyvät yleensä nopeasti. Kuva: Jenina Bomström / Design Inspis

Pohjola sanoo, että Raksilan merkitys oululaisten ja pohjoissuomalaisten liikuttajana on ollut valtava. Uimahalli on ollut Suomen käytetyimpiä.

”Lähes 24 miljoonaa käyntikertaa on ollut toiminnan aikana”, Pohjola toteaa.

Uinti on oppiaine

Pohjola kiittelee, että paikallisissa uimaseuroissa toimineet Popsi Weckman ja Teuvo Makkonen olivat aikoinaan kaukonäköisiä ja vaativat Raksilan halliin lapsia varten pienten lasten altaan ja opetusaltaan.

”Se on ollut aivan äärettömän tärkeä asia lasten uimataidon kehittymisen kannalta”, Pohjola sanoo.

Lasten uimataito onkin Oulun suuria ylpeydenaiheita. Se valtakunnallisesti verrattuna aivan ylivoimaisella tasolla, kiitos koulujen uinninopetuksen, mihin Pohjola on myös ollut osaltaan vaikuttamassa.

”Systemaattinen uinninopetus kouluissa alkoi 1980-luvun alussa. Parhaimmillaan oululaisten lasten uimataito oli parempi kuin lasten lukutaito Suomessa. Se oli silloin 96 prosenttia. Nyt se on vain 80 prosenttia, mutta muualla se on keskimäärin 55 prosenttia”, Pohjola toteaa. Uimataito määritellään taidoksi uida yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Systemaattinen uinninopetus kouluissa alkoi 1980-luvun alussa. Parhaimmillaan oululaisten lasten uimataito oli parempi kuin lasten lukutaito Suomessa.
Tuija Pohjola

Pohjola sanoo, että lasten uimataitoa pitäisi pyrkiä palauttamaan vieläkin paremmaksi.

”Meillä on kuitenkin korkealaatuista uinninopetusta eskarista kuudenteen luokkaan asti kouluissa. Uinnin opettaminen on oppiaine siinä missä matematiikka, ja sitä eivät kaikki vanhemmat ymmärrä. Tahdotaan antaa periksi, jos vitos- tai kutosluokkalaiset sanovat, ettei kiinnosta uinti”, Pohjola sanoo ja ihmettelee huoltajia, jotka kirjoittavat poissaoloa varten ”lippuja ja lappuja”, joita ei missään tapauksessa hyväksyttäisi vaikkapa matematiikan tai äidinkielen tunneille.

Saavutettavuus parantunut

Uimahalli on kasvanut ja muuttunut vuosien varrella perusparannusten yhteydessä, ja syytä on ollutkin. Pohjola muistelee, että avautuessaan Raksilan halli oli kaikkea muuta kuin saavutettava nykystandardein.

”Se on suunniteltu alun perin tervejalkaisille ihmisille. Piti mennä aika paljon portaita ylös ja alas, ennen kuin uimaan pääsi.”

Arkistokuva uimahallin julkisivusta.

Raksilan uimahalliin piti alun perin kiivetä portaita pitkin. Sittemmin halli on muuntanut monesti muotoaan peruskorjausten yhteydessä. Kuva: Oulun kaupungin arkisto

Pohjola pitääkin tärkeänä, että Raksilan uimahallin korvaajasta ei puhuta enää uimahallina, vaan vesiliikuntakeskuksena, jossa käy monenlaista liikkujaa ja liikunnan kirjo on laaja.

”80-luvulla edistyttiin monessa asiassa. 1981 alkoivat vesijumpat ja 1984 alkoivat vauvauinnit, 1987 tuli kuntoallas. Se oli vesiliikunnan kehittämisen vuosikymmen”, Pohjola sanoo.

Pohjola sanoo, että hänellä ei ole haikeita tunteita Raksilan uimahallin pian odottavasta purkamisesta – hänelle kilpauimarina Raatti oli toinen koti jo ennen Raksilan hallia. Kaupunkilaisissa on herättänyt voimakkaita tunteita se, että uutta vesiliikuntakeskusta ei pystytä rakentamaan ennen kuin vanha halli on purettu, mutta Pohjola kehottaa kärsivällisyyteen.

”Nyt täytyy olla iloinen, että meille aukeaa pian Linnanmaan uimahalli. Koetetaan vain nyt löytää yhdessä keinot siihen, että kaikki pystyvät harrastustaan jatkamaan, vaikka tilat ovat vähän ahtaammat muutaman vuoden ajan.”

Sen jälkeen edessä odottaa suuri palkinto, uusi Raksilan vesiliikuntakeskus.

”Siitä tulee huippuhieno ja paljon isompi kuin nykyisestä uimahallista”, Pohjola iloitsee.

Raksilan uimahalli sulkee ovensa helmikuun lopussa 2025. Välittömästi tämän jälkeen alkaa rakennuksen tyhjentäminen irtaimistosta ja purkamisen valmistelu. Purkutyöt kestävät syksyyn 2025 saakka. Samalle tontille rakennetaan sen jälkeen Oulun vesiliikuntakeskus, joka valmistuu arvion mukaan vuonna 2029.

Ennen Raksilan hallin sulkemista avataan Linnanmaan uusi uimahalli alkuvuodesta 2025.

Raksilan uimahallin juhlavesivoimistelu maanantaina 4. marraskuuta kello 6.30–7.15. Juhlavesijumpan ohjaa kuntoaltaalla Tuija Pohjola ja musiikin soittaa livenä haitaristi Anne-Mari Kanniainen.

Lue myös