Oulun Seudun Muistiyhdistys saatteli vaalilähettiläät matkaan – ”Nyt on aika vaikuttaa!”
läheistensä kokemuksia ja tilanteita esille. Kuva: Oulun Seudun Muistiyhdistys
Oulun Seudun Muistiyhdistys haluaa muistuttaa alue- ja kuntavaalien alla tulevia päättäjiä muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja niukkenevien resurssien kohdentamisesta.
Vaikuttamistyö on yksi kansalaisjärjestöjen työn kulmakivistä. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa. Moni voi kokea arkuutta lähteä puhumaan päättäjille tärkeiksi kokemistaan asioista ja arjen havainnoista. Saattaa tuntua myös turhauttavalta yrittää yksin viedä viestiä ongelmakohdista.
Oulun Seudun Muistiyhdistyksessä onkin jo useiden vaalien aikaan haluttu koota voimia yhteen kutsumalla vapaaehtoisia mukaan vaalilähettiläiksi kampanjakentille. Vaalilähettiläiden tehtävänä voi olla esimerkiksi jututtaa ehdokkaita ja äänestäjiä, osallistua paneelikeskusteluihin, kertoa arjen tasolta ihmisten tarpeista ja haasteista, kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja ehkä avata omaa tarinansa tiedotusvälineille.
Vaalilähettiläiksi on näidenkin vaalien alla lupautunut niin omaisia, sairastuneita kuin muitakin vaikuttamistyön tärkeäksi kokevia.
”Olemme todella kiitollisia näiden ihmisten panoksesta. Mitä useampi avaa suunsa, sitä tehokkaammin tulee esille myös niiden ääni, jotka eivät itse pysty ajamaan etujaan”, vaalilähettilästoiminnan äiti, muistiasiantuntija Minna Kaltio toteaa.
Vaalilähettiläitä ei pistetä matkaan tyhjin käsin. Yhteisissä tapaamisissa keskustellaan porukalla, mihin asioihin olisi hyvä kiinnittää päättäjien ja sellaisiksi aikovien huomiota vaalien alla. Vaalilähettiläät varustetaan vaalikojuille vaikuttamistyön korteilla, joihin on koottu tiiviissä muodossa tutkimus- ja tilastotietoa muun muassa muistisairauksien esiintyvyydestä ja ennaltaehkäisystä sekä siitä, miten niukentuvia resursseja kannattaisi kohdentaa. Korttiin on painettu myös valtakunnallisen Muistiliiton vaaliteesit, jotka vaalilähettilässtartissa esitteli muistiasiantuntija Ulla Kaikkonen.
Vaalilähettiläitä ei pistetä matkaan tyhjin käsin. Yhteisissä tapaamisissa keskustellaan porukalla, mihin asioihin olisi hyvä kiinnittää päättäjien ja sellaisiksi aikovien huomiota vaalien alla. Vaalilähettiläät varustetaan vaalikojuille vaikuttamistyöhön korteilla, joihin on koottu tiiviissä muodossa tutkimus- ja tilastotietoa muun muassa muistisairauksien esiintyvyydestä ja ennaltaehkäisystä sekä siitä, miten niukentuvia resursseja kannattaisi kohdentaa.
Korttiin on painettu myös valtakunnallisen Muistiliiton vaaliteesit, jotka vaalilähettilässtartissa esitteli muistiasiantuntija Ulla Kaikkonen.
Muistisairauksien hoito tärkeää jatkossakin
Kevään vaaleissa muistijärjestöt haluavat kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, että kolmannes muistisairauksista olisi ennaltaehkäistävissä tehokkaalla elintapaohjauksella. MuistiTerve Pohjois-Suomi -hanke on parin vuoden ajan yhteistyössä kuntien ja Pohteen toimijoiden kanssa pyrkinyt juurruttamaan niin kutsuttua Finger-toimintamallia Pohjois-Suomen alueelle.
”Tulokset ovat lupaavia”, hankkeessa toimiva Kaltio kertoo.
Hänen esittelemänsä tutkimustulokset ja laskelmat siitä, miten paljon ennaltaehkäisyllä voitaisiin säästää rahaa, vakuuttivat vaalilähettiläsjoukon.
”Tällainen toiminta pitäisi saada laajennetuksi koko hyvinvointialueelle”, eräs osallistuja totesi.
Vaalilähettiläiden mukaan ennaltaehkäisyn ohella on yhtä tärkeää muistuttaa päättäjille ja viranhaltijoille siitä, ettei muistisairauteen sairastuneita läheisineen saa jättää heitteille. Matalakynnyksen palveluita, kuten kotihoitoa ja päivätoimintaa tulee vahvistaa ja tukea omaishoitajien jaksamista.
”Näin varmistetaan inhimillinen arki, mutta säästetään myös yhteiskunnan varoja. On samaan aikaan muistettava, että kotona asumisen priorisoimisesta huolimatta, tarvitaan myös riittävästi hoivapaikkoja.”