Oulun kaupunki palkitsi menestyneitä urheilijoitaan – MM-mitalisteja viime vuonna kaikkiaan 24
Kaupungin hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunta palkitsi stipendeillä MM- tai EM-mitalin aikuisten sarjoissa saavuttaneet oululaiset urheilijat. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oululaisten joukossa oli jälleen viime vuonna kymmenittäin eri urheilulajien MM- ja EM-mitalisteja ja Suomen mestareita, jotka kaupunki palkitsi keskiviikkona. Kiiminkiin myönnettiin kaksi tunnustuspalkintoa tasa-arvoisen liikuntakulttuurin edistämisestä.
Oulun kaupunki palkitsee vuosittain menestyneitä urheilijoitaan stipendein ja tunnustuspalkinnoin. Viime vuonna oululaiset voittivat peräti neljä MM-kultaa: Sami Aaltomaa, Arto Immonen ja Vili Suorsa voittivat sarjansa lisäpainoleuanvedossa, ja Jenny Karjalainen voitti maailmanmestaruuden fitnessurheilussa. Heidän lisäkseen MM- ja EM-mitalisteja oli eri lajeissa aikuisten, nuorten ja veteraanien sarjoissa kaikkiaan lähes 50.
Lajinsa Suomen mestaruuden voittaneille kerran uran aikana myönnettävän Oulun urheilumitalin sai nyt kaikkiaan 11 urheilijaa. Urheilumitalilla vuosien varrella palkittujen kokonaismäärä on jo yli 1100.
Lisäksi Oulun kaupungin liikuntapalvelut myönsi tasa-arvoisten liikuntakulttuurin edistämisestä kaksi tunnustuspalkintoa, jotka molemmat menivät Kiiminkiin. 2500 euron suuruisen palkinnon voittivat Kiimingin Urheilijat ry ja Kiimingin reserviläiset ry.
Kiimingin Urheilijoita kiiteltiin palkintoperusteissa monilajiseuraksi, joka on edelläkävijä oululaisessa urheiluseurakentässä matalan kynnyksen liikunnan järjestämisessä. Seuran tarjoama, helposti lähestyttävä terveys- ja hyvinvointiliikunta kohdentuu kaikenikäisille kuntalaisille. Myös Kiimingin reserviläiset ry sai kiitosta matalan kynnyksen liikuntatapahtumien järjestämisestä ja muun muassa kuntoporrasharjoittelun tukemisesta.
Kiimingin Urheilijoiden toiminnanjohtaja Päivi Mikkonen ja lasten liikuntakerhoja seurassa ohjaava Richard Ebrahim ottivat vastaan kaupungin tunnustuspalkinnon tasa-arvoisen liikuntakulttuurin edistämisestä.
Kiimingin Urheilijoiden toiminnanjohtaja Päivi Mikkonen sanoo, että kiiminkiläistenkin liikkeelle saaminen on ollut koronavuosien jälkeen entistä haasteellisempaa, vaikka uusia liikkujia houkutellaan aktiivisesti.
”Kun ihminen ikääntyy, tulee lonkka- ja polvivaivoja, ja jäädään ehkä helpommin kotiin. Työelämäkin kuormittaa”, Mikkonen toteaa. Kiimingissä on kuitenkin onnistuttu vähintäänkin kohtuullisen hyvin ihmisten aktivoimisessa sohvan pohjalta liikkumaan.
”Meillä on muun muassa aloittelijoille suunnattuja starttikursseja, ja kyllä me sinne aina saamme hyvin ihmisiä mukaan liikkumaan. Kuntosali on monelle ikäihmiselle vetonaula, siitä on tullut helposti lähestyttävä juttu”, Mikkonen iloitsee. Liikuntakeskus Kimmokkeen kuntosali ja ryhmäliikuntatilat ovat ahkerassa käytössä etenkin aamuisin ja iltaisin.
Kerhot kiinnostavat lapsia
Lasten liikkumattomuus on valtakunnallinen kestohuolenaihe. Lasten ja nuorten liikuttajana Kiimingin Urheilijoiden todettiin tekevän erinomaista työtä ja tarjoavan eväitä liikunnallisen elämäntavan rakentamiseen. Kiitosta annettiin myös siitä, että ohjattujen liikuntaryhmien ja lasten harrastuskerhojen kausimaksut on tietoisesti pidetty kohtuullisina, jotta taloudellinen kynnys osallistumiseen olisi perheille mahdollisimman matala.
Kiimingin Urheilijoissa lasten liikuntakerhoja vetävä Richard Ebrahim kertoo, että kerhotoiminta on seurassa aktiivista.
”Kerhoja on tosi paljon, telinevoimistelusta palloilukerhoon ja parkouriin. Itse ohjaan muun muassa sporttikerhoa, jossa käydään läpi eri yleisurheilulajeja – pituushyppyä, korkeushyppyä, juoksutekniikkaa ja niin edelleen”, Ebrahim kertoo.
”Lapset ovat tosi innoissaan, eikä meillä tarvitse kilpailla. Osalla on iso kynnys siinä, he eivät esimerkiksi halua pelata jalkapalloa joukkueessa, koska peliaikaa ei saa tarpeeksi. Meillä kerhossa kaikki saavat pelata, saa tulla ja kokeilla, onnistua ja epäonnistua. Lapset lähtevät aina nauru suussa pois.”
Oma liikuntakeskus tukena
Monella urheiluseuralla on nykyisin vaikeuksia saada talkooväkeä tapahtumiinsa. Mikkosen mukaan Kiimingissäkin talkooväki on ollut vähenemään päin, mutta toisaalta seuralla on omalla tontilla oleva oma liikuntakeskus Kimmoke, jonka kautta se voi myydä kohtuuhintaisia liikuntapalveluita kuntalaisille. Se tuo rahaa muun muassa junioreiden kilpailumatkoihin, mikä vähentää talkoiden tarvettakin.
”Talkookulttuuri tavallaan murenee, se on se hinta, mutta toki meillä on esimerkiksi Kiiminki-maraton, joka tehdään talkootöillä”, Mikkonen mainitsee. Seura tekee talkootöitä myös muun muassa Qstockissa.
Vaikka KiimU:ssa on satsattu terveysliikuntaan, se on myös urheiluseura, sellaisena valtakunnallisesti parhaana vuonna 2010 palkittu. Nytkin Oulun kaupungin stipendin saaneissa oli maailmanmestari Vili Suorsan lisäksi monta Kiimingin Urheilijoiden edustajaa. Mikkosen ja Ebrahimin mukaan seuran junioreissa on nytkin monta lupaavaa tapausta pyrkimässä Suomen huipulle saakka.
Nuorten ja veteraanien sekä muissa arvokisoissa mitalin saaneet saivat palkinnoksi lahjakortit.
Laaja lajikirjo
Oulun vs. kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi Oulun musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa, että kaupungille kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin vastuu kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, mitä urheiluseurat osaltaan tukevat. Alatossava kiinnitti huomiota keskiviikkona kaupungin palkitsemien, arvokisoissa menestyneiden urheilijoiden suureen määrään.
”Se kertoo korkeasta ja monipuolisesta ammattilaistason urheilun osaamisesta ja siitä, että Oulussa lajikirjo on todella laaja, mikä on erittäin positiivinen asia.”
Alatossava esitti kaikille urheiluseuroille myös kutsun tulla mukaan ideoimaan ja toteuttamaan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 tapahtumia.
Lajinsa Suomen mestareita palkittiin Oulun urheilumitalilla, jonka voi voittaa vain kerran uransa aikana.